Luonnetestituloksia

Uusia luonnetestituloksia ei julkaista enää erikseen Suomen Eurasier Kerho ry:n sivuilla, vaan jatkossa ne löytyvät KoiraNetin tulostilastosta osoitteesta https://jalostus.kennelliitto.fi/frmTulostilastot.aspx?R=291&Lang=fi.

Vanhat tulokset kuitenkin pysyvät näkyvillä tällä sivulla.

» Vuosi 2019
» Vuosi 2018
» Vuosi 2017
» Vuosi 2016
» Vuosi 2015
» Vuosi 2014
» Vuosi 2013
» Vuosi 2012
» Vuosi 2011
» Vuosi 2009
» Vuosi 2008
» Vuosi 2007
» Vuosi 2006
» Vuosi 2005
» Vuosi 2004
» Vuosi 2002
» Vuosi 2001
» Vuosi 2000
» Vuosi 1998
» Vuosi 1997
» Vuosi 1996
» Vuosi 1995
» Vuosi 1994


» Suomen Eurasier Kerho ry:n luonnetesti 28.05.2006

Luonnetesti

Suomalainen luonnetesti on otettu käyttöön vuonna 1976 ja testi perustuu Ruotsin armeijan työkoirien soveltuvuustestiin. Luonnetestissä on aina kaksi tuomaria, jotka arvioivat koiran käyttäytymistä ja reaktioita eri osa-alueissa. Testitilanteiden uhat mitoitetaan koiran mukaan, herkempi ja pehmeämpi koira saa vähemmän uhkaa kuin vahvempi ja kovempi koira. Näin pyritään varmistamaan, että koiralle ei jää testistä mitään traumoja kotiin vietäväksi.

Tuomareiden koiranlukutaito on tärkeää, koska koirat reagoivat eri tavalla eri ärsykkeisiin ja palautuvat niistä eri lailla. Monesti katsojat ja koiranomistajat ihmettelevät, miksi eri koirille annetaan eri lailla uhkaa. mutta sen tarkoitus on estää koiran liiallinen rasittaminen, joka sanotaan jo eläinsuojelulaissakin.

Toimintakyky

Toimintakyky on koiran kyky toimia oikealla tavalla ilman ulkoista pakkoa koiran kohdatessa todellisia tai kuviteltuja uhkia joutumatta pelon valtaan ja keskeyttämättä toimintaansa. Lähin vastaava inhimillinen vastine toimintakyvylle on rohkeus. Toimintakykyä testataan kahdessa erikoiskokeessa, ensin kelkalla, jossa katsotaan koiran toimintakykyä uhan alla ja toiseksi pimeässä huoneessa, jossa testataan koiran toimintakykyä ilman uhkaa. Kelkka on epämääräinen hahmo, jota vedetään koiraa kohti koirasta riippuen joko nopeasti, hitaasti, nykien tai tasaisesti riippuen siitä, miten koira reagoi. Testissä katsotaan, miten koira reagoi kelkkaan, kuinka nopeasti se menee sitä katsomaan ja kuinka nopeasti se siitä palautuu. Pimeässä huoneessa uhkaa ei ole, ohjaaja istuu hiljaa nurkassa ja tuomarit katsovat, miten koira selvittää tiensä ohjaajan luo. Löytääkö koiran ohjaajan luo itsenäisesti järjestelmällisesti liikkumalla, kuvitteleeko koira pimeässä uhkia vai tarvitseeko koira kenties apuja löytääkseen ohjaajan.

Terävyys

Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti tuntiessaan itsensä uhatuksi. Terävyyshyökkäys on terävyyden erikoiskoe, jossa koira on yksin kiinni lyhyessä liinassa seinässä ja ohjaaja on näkymättömissä. Tässä katsotaan, miten ja kuinka nopeasti koira reagoi yksin ollessaan sitä kohtaan tulevaan uhkaavaan ihmiseen, vai reagoiko ollenkaan ja kuinka nopeasti se siitä palautuu. Erikoiskokeessa testataan myös jäljelle jäävää aggressiivisuutta, eli uhan loputtua, koiralle annetaan hetki aikaa hengähtää ja sitten sitä uhannut ihminen lähestyy koiraa ystävällisesti jutellen ja katsotaan miten koira ystävälliseen ihmiseen reagoi.

Puolustushalu

Puolustushalu on koiran synnynnäinen halu puolustaa aktiivisesti omaa laumaansa. Erikoiskokeena on puolustushyökkäys, jossa ohjaaja kävelee koiran kanssa eteenpäin, pysähtyy hyökkäävän tuomarin tullessa näkyviin ja seisoo paikallaan, kun tuomari hyökkää koirakkoa kohti. Kun hyökkäys loppuu, muuttuu tuomari ystävälliseksi ja lähestyy koirakkoa iloisesti jutellen. Näin testataan, hyväksyykö koira äsken hyökänneen ihmisen vai ei.

Taisteluhalu

Taisteluhalu on koiran synnynnäinen taipumus nauttia taistelemisesta ja leukojen ja lihasten käytöstä, sekä halu tavoittaa päämääräänsä ilman aggressiota. Taisteluhalun erikoiskokeena on leikki, jossa ensin testataan kovalla puupatukalla koiran taisteluhalua. Kuinka halukkaasti koira ottaa kapulaan kiinni ja kuinka kovasti se sitä puree. Omistajalla on oikeus ottaa mukaan myös oma lelu, jos koira ei järjestäjän leluilla leiki, voidaan kokeilla leikkiä omalla lelulla. Vaikka koira ei lelulla leikkisi, niin taisteluhalua voidaan nähdä myös eri osa-alueissa mm. kelkalla ja hyökkäyksissä, joissa koiralla on mahdollisuus taistella kehollaan uhkaa vastaan.

Hermorakenne

Hermorakennetta katsotaan koko testin ajan, miten koira kuormittuu testin edetessä ja paineen kasvaessa. Kuinka koira pysyy kasassa, kun siihen kohdistetaan eri ärsykkeitä ja miten nopeasti se palautuu eri tilanteista.

Temperamentti

Temperamentti on koiran kyky reagoida järjestelmällisesti ympäristöärsykkeisiin ja sopeutua tilanteisiin. Temperamentin erikoiskoe on tynnyri, jossa koirakon perään pyöritetään ääntä pitävä tynnyri. Testissä katsotaan, millainen, miten nopea ja mihin suuntaan koiran väistöliike kohdistuu ja kuinka nopeasti koira selvittää äänen kohteen. Tämän lisäksi koiran olemus koko testin ajan näkyy temperamenttina mm. pimeässä huoneessa koiran liikkumisena. Hermorakenne ja kovuus vaikuttavat myös temperamenttiin joko sitä lisäävästi tai vähentävästi.

Kovuus

Kovuus/pehmeys on koiran muistijälki, jolla tarkoitetaan koiran taipumusta muistella epämiellyttäviä tilanteita ja tapahtumia, joille se on altistettu. Kovuuden erikoiskoe on haalari/sateenvarjo, joka koiran edessä ponnahtaa yllättäen esiin. Koirakko kääntyy heti ympäri, jottei koira ehdi tutkia, mikä yllättävä pelotus oli. Koirakko kävelytetään uudelleen saman kohdan ohitse, hihna pitkällä, jolloin koiralla on mahdollisuus tutkia paikka tai kiertää se. Kovuus näkyy koko testinajan, erityisesti myös kelkalla ja tynnyrillä.

Luoksepäästävyys

Luoksepäästävyyttä katsotaan koko testin ajan, siinä testataan koiran suhtautumista vieraaseen ihmiseen. Alussa tuomari ensin juttelee ohjaajan kanssa kiinnittämättä huomiota koiraan ja tämän jälkeen tuomari tutustuu koiraan. Tässä katsotaan, miten koira suhtautuu vieraaseen ihmiseen, joka haluaa tehdä siihen tuttavuutta.

Suhtautuminen ampumiseen

Testissä ammutaan 2-5kpl 9mm paukkupanosta. Laukaukset ammutaan testin lopussa, joten jos koira sattuu reagoimaan voimakkaasti laukauksiin, eivät ne häiritse testin muita osa-alueita.

Luonntetestituloksen tulkinta

Luonnetestissä tärkeää ei ole pistemäärä vaan se, mistä osa-alueista pisteet kertyvät ja miten ne koirassa tasapainottuvat. Jos jotain ominaisuutta on liikaa, mutta jotain liian vähän ei koira välttämättä ole tasapainossa. Koira, jolla on kaikkea vähän, on huomattavasti helpompi kuin koira, jolla on yhtä aluetta liikaa verrattuna muihin. Jos yksi osa-alue ampuu yli, voi se haitata koiraa huomattavasti enemmän, kuin se että jotain ominaisuutta koiralla on vain hyvin vähän. Tärkeää on tietää mihin tarkoitukseen koira on jalostettu ja mitkä ovat ne ominaisuudet joita koiralta halutaan. Seurakoiralta ei haluta terävyyttä tai puolustushalua, kun taas ne ovat toivottuja ominaisuuksia virkakoirilla. Lammaslaumaa puolustavat koirat ovat yleensä pehmeitä, jotta ne muistavat ja oppivat nopeasti ikävät tilanteet, jotka laumaan kohdistuu. Erittäin kova koira on tyhmänrohkea, se juoksee seinää päin kerta toisensa jälkeen. Jos taisteluhalu menee liian suureksi, alkaa se häiritä koiraa, koska se näkee vain keppejä. Luonnetta ei ole helppo jalostaa, koska luonteeseen vaikuttaa niin perinnöllisyys kuin ympäristö. Vaikka arkuus, pelokkuus, ääniarkuus ja aggressiivisuus periytyvät muita voimakkaammin, pitää muistaa ympäristön vaikutus ja koiran mallioppiminen.