Suomen Eurasier Kerho ry

Jalostustoimikunta tiedottaa

31.8.2021

Suomen Eurasier Kerhon ylimääräinen yhdistyskokous pidettiin 28.8.2021, jossa yhtenä aiheena oli PEVISA -ehdotus vuosille 2022-2026, 31.12.2021 voimassaolevan, mutta päättyvän tilalle.

Mikä on PEVISA?

PEVISA tarkoittaa rotukohtaista Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa. Se sisältää pentujen rekisteröintiin vaikuttavia ehtoja: esimerkiksi terveystutkimuksista. Rodun PEVISA hyväksytään aina Kennelliitossa rotujärjestön aloitteesta.

Voimassa oleva PEVISA –ohjelma 1.1.2017 - 31.12.2021

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24kk vanhempi. Ohjelma päättyy 31.12.2021
Ehdotukset PEVISA –ohjelmaksi vuosille 2022 – 2026

A) Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kk vanhempi.
YHTEENVETO: Sama kuin voimassa oleva, 31.12.2021 päättyvä

B) Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 36 kk vanhempi.
YHTEENVETO: silmätarkastuslausunnon voimassaolo pitenee 36kk:n

C) Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto. Lonkkakuvaustuloksen C saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen A tai B saaneen koiran kanssa. Astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto, jonka alaikäraja 12kk. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kk vanhempi.
YHTEENVETO: asetettu raja-arvot lonkkakuvauslausunto tuloksiin, mikä rajoittaa huonompien lonkkatulosten käyttöä ja estää D-lonkkaisten käytön kokonaan. Asetettu tutkimuksen alaikäraja 12kk silmätarkastuslausuntoon mutta voimassaolo pysyy samana 24kk.

D) Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto. Lonkkakuvaustuloksen C saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen A tai B saaneen koiran kanssa. Astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto, jonka alaikäraja 12kk. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 36 kk vanhempi.
YHTEENVETO: asetettu raja-arvot lonkkakuvauslausunto tuloksiin, mikä rajoittaa huonompien lonkkatulosten käyttöä ja estää D-lonkkaisten käytön kokonaan. Asetettu tutkimuksen alaikäraja 12kk silmätarkastuslausuntoon mutta voimassaolo muuttuu 36kk.

Pevisa-ehdotuksista käytiin keskustelua, esittelijä Sonja Mattsson-Kareisen (jalostustoimikunnan puheenjohtaja) esityksen pohjalta, joka perustui tilastostatistiikkaan. PEVISA-ehdotukset menivät äänestykseen ja kokousedustajat äänestivät ylivoimalla PEVISA -ehdotuksista D-vaihtoehtoa. PEVISA -ehdotus lähtee hyväksymiskierrokselle SSKY:lle (Suomen Seurakoirayhdistys ry) ja SKL:lle (Suomen Kennelliitto). Mikäli kumpikin taho hyväksyy kokousedustajien valinnan uudeksi PEVISA-ohjelmaksi, tulee eurasiereilla olemaan uusi, voimassa oleva PEVISA kohdan D -mukaisesti 1.1.2022 alkaen.


28.3.2021

VUODEN 2020 TERVEYSTUTKIMUSTULOKSET: KOOSTE

A % B % C % D % E % Yhteensä
2020 33 62% 11 21% 5 9% 2 4% 2 4% 53 kpl
2019 21 75% 7 25% 0 0% 0 0% 0 28 kpl
2018 46 69% 17 25% 3 4% 1 1% 0 67 kpl
2017 20 45% 17 39% 5 11% 2 5% 0 44 kpl

Viime vuonna tutkittiin lonkkien osalta 52 eurasieria, yhdellä koiralla on samalle vuodelle kaksi tulosta. Ensimmäistä kertaa neljään vuoteen tuloksista löytyy kaksi E-tulosta, joka luokitellaan siis vaikeaksi lonkkanivelen kasvuhäiriöksi, lisäksi tuli myös kaksi D-tulosta eli kohtalainen tai keskivaikea lonkkanivelen kasvuhäiriö. Suurin osa tutkituista koirista sai kuitenkin lonkkien osalta terveen tuloksen, eli A:n tai B:n (83 % tutkituista).


  0 % 1 % 2 % 3 % Yhteensä
2020 45 92% 1 2% 3 6% 0   49 kpl
2019 26 93% 0 0% 2 7% 0 0% 28 kpl
2018 65 100% 0 0% 0 0% 0 0% 65 kpl
2017 43 98% 1 2% 0 0% 0 0% 4 kpl

49 eurasierilta tutkittiin Koiranetin mukaan kyynärät. Tutkituista terveen tuloksen sai lähes kaikki, mutta valitettavasti myös 1 ja 2 tuloksia tuli muutama. Tutkittuja koiria oli reippaasti enemmän kuin edellisenä vuonna, mikä on tietysti todella hyvä asia. Kyynärkuvat kannattaa aina ottaa lonkkakuvien yhteydessä, ne eivät nosta juurikaan kustannuksia, mutta antavat tärkeää tietoa koiran luuston tilasta. Euroopassa on viime vuosina herätty eurasierin kyynärnivelen ongelmiin ja myös IFEZ suositteleen kyynärien kuvauttamista.


  0 % 1 % 2 % 3 % operoitu % Yhteensä
2020 55 93% 3 5% 0   0 0% 1 2% 59 kpl
2019 42 100% 0 0% 0 0% 0 0%     42 kpl
2018 62 98% 1 2% 0 0% 0 0%     63 kpl
2017 38 93% 1 2% 2 5% 0 0%     41 kpl

59 eurasierilta tutkittiin Koiranetin mukaan polvet. Ehdottomasti suurimmalla osalla polvet olivat terveet (0/0). Kolmella koiralla polvinivel oli lähes normaali.


  Tutkittuja Terveitä %
2020 66 42 63,6%
2019 54 34 63%
2018 74 43 58,1%
2017 44 31 70,5%

2020 tehtiin virallinen silmätarkastus 66 eurasierille. 63 prosenttia todettiin terveiksi silmien osalta, 21 löydettiin distichiasis (ylimääräisiä ripsiä) ja näistä kaikki todettiin lieviksi. Kolmelta koiralta löydettiin kortikaalinen katarakta (kaihi) ja näistä yhdeltä myös posterior polaarinen katarakta. Yhdeltä koiralta löydettiin sarveiskalvon dystrofia eli aineenvaihduntahäiriö. Edelleen suurin osa silmä ongelmista liittyy ylimääräisiin ripsiin ja prosentuaalinen osuus distichiasisin osalta on samoissa lukemissa kuin aikaisemminkin.

Selkätutkimuslausunnot 2020

Viime vuoden aikana tutkittiin yhteensä 16 eurasieria selän osalta, joka on tähän mennessä suurin määrä tutkittuja koiria vuositasolla. Määrät ovat kuitenkin edelleen pieniä, joten suuria linjavetoja ei näiden perusteella pystytä edelleenkään tekemään. LTV:n osalta terveiden koirien osuus oli viime vuonna toistaiseksi paras, löydöksiä oli n. 20 % tutkituista. Selkäkuvat kannattaa ottaa virallisten lonkkakuvien yhteydessä, jolloin ne saadaan edullisemmin ja samassa nukutuksessa.

Kennelliiton ohjeet selkälausunnoista:

Selkälausunto annetaan röntgenkuvista. Koiran tulee kuvaushetkellä olla vähintään 12 kk:n ikäinen. Tällöin sille annetaan lausunto synnynnäisistä selkämuutoksista. Kuvaushetkellä 24 kk täyttäneelle koiralle annetaan rotukohtaisesti lausunto myös muista selkämuutoksista.

Kun tilataan lausuntoa välimuotoisesta lanne-ristinikamasta (LTV) tai spondyloosista (SP) tai molemmista, valitaan lähetteeksi LTV, SP (suppeat kuvat). Koirasta otetaan sivukuvat lanne- ja rintarangasta sekä selällään otettu kuva lanne-ristiluusta tai lonkkakuva.

Mikäli edellä mainittujen lisäksi halutaan lausunto myös nikamien epämuotoisuudesta (VA), lähetteeksi valitaan LTV, SP, VA (laajat kuvat). Tietyillä roduilla laajoihin kuviin sisältyy myös lausunto kalkkeutuneista välilevyistä (IDD).

Koirasta otetaan sivukuvat kaula- lanne- ja rintarangasta sekä selällään otettu kuva lanne-ristiluusta tai lonkkakuva. SP- ja IDD-lausunnot voidaan antaa vain, mikäli koira on täyttänyt 24 kuukautta kuvaushetkellä.

  LTV0 % LTV1 % LTV2 % LTV3 % LTV4 % Yhteensä

2020

13 81,3 2 12,5 1 6,2 0   0   16

2019

6 46,2 3 23,1 0 0 2 15,4 2 15,4 13
2018 4 57,1 3 42,9 0 0 0 0 0 0 7
2017 2 66,7 1 33,3 0 0 0 0 0 0 3
2016 4 100 0 0 0 0 0 0 0 0 4
Yhteensä 16 59,3 7 25,9 0 0 2 7,4 2 7,4 27
  VA0 % VA1 % VA2 % Yhteensä
2020 13 86,7% 2 13,3%     15 kpl
2019 10 90,9% 1 9,1%     11 kpl
2018 7 100% 0 0%     7 kpl
2017 3 100% 0 0%     3 kpl
2016 4 100 % 1 0%     4 kpl
Yhteensä 24 96% 1 4%     25 kpl
  SP0 % SP1 % SP2 SP3 Yhteensä
2020 8 89% 1 11%     9 kpl
2019 6 100% 0 0%     6 kpl
2018 0 0% 0 0%     0 kpl
2017 2 100% 0 0%     2 kpl
2016 1 50 % 1 50%     2 kpl
Yhteensä 9 90% 1 10%     10 kpl
Sydäntutkimukset 2020

Vuonna 2020 tutkittiin 18 eurasieria sydämen osalta. Yhdeltä löytyi asteen I sivuääni. Tutkittujen määrä oli sama edellisenä vuonna. Lisäksi jalostustoimikunnan tietoon saatettiin yksi keuhkovaltimon ahtauma eli pulmonaalistenoosi (PS).

Keuhkovaltimon ahtauma:
Keuhkovaltimon ahtaumaa esiintyy monilla eri koiraroduilla. Useimmilla näistä se on todettu tai sitä epäillään perinnölliseksi.

Keuhkovaltimon ahtaumaa (PS) esiintyy eriasteisena. Mitä voimakkaammasta ahtaumasta on kyse, sitä vakavammat vaikutukset sillä on koiran elämänlaatuun ja eliniän pituuteen.

Oireina saattaa esiintyä vakavissa tapauksissa rasituksensietokyvyn alentumista, vatsan turvotusta (nestettä) ja pyörtyilyä. Vakavissa tapauksissa sairaus johtaa koiran menehtymiseen nuorella iällä.

Jalostustoimikunnalle toimitetut verikoetulokset sekä DWLM tulokset 2020

TGA Tutkittuja koiria on 32 kpl
  - negatiivisia tuloksia 30
  - positiivisia tuloksia on 1
  - rajatapauksia 1
T4 tutkittuja 34 kpl
  - tulos viitearvoissa 27
  - tulos yli viitearvon 0
  - tulos alle viitearvon 7
T4v tutkittuja 28 kpl
  - tulos viitearvoissa 19
  - tulos yli viitearvon 0
  - tulos alle viitearvon 9
TSH tutkittuja 35 kpl
  - tulos viitearvoissa 31
  - tulos yli viitearvon 4
Sairastuneita   4 kpl
TLI tutkittuja yhteensä 32 kpl
  - joista terveitä 23
  - tulos alle viitearvon 0
  - tulos yli viitearvon 9
Sairastuneita   0 kpl
   Kaikkiaan tutkittuja koiria 37 kpl

Verikoetuloksia ilmoitettiin kaikkiaan jalostustoimikunnalle suunnilleen saman verran kuin aikaisempinakin vuosina. Kilpirauhassairastuneita oli prosentuaalisesti näistä tuloksista paljon, 10 prosenttia. Haiman vajaatoimintaan sairastuneita ei ilmoitettu ainuttakaan.

DWLM terveitä koiria ilmoitettiin 6 kappaletta, kantajia 1 ja vanhempien terveystulosten puolesta DWLM vapaita eurasierpentuja syntyi 47 kappaletta. DWLM tuloksia on kaikkiaan jo yli 250 eurasierilla.


28.03.2020

Jalostustoimikunta jatkaa edelleen kilpirauhasen- ja haiman vajaatoiminnan, Dandy-Walkerin sekä mahdollisten muiden terveystuloksien keräämistä ja tilastointia.

Skannatut kopiot voi lähettää osoitteella eurasier.jalostustoimikunta(at)gmail.com tai postitse jalostustoimikunnan sihteerille (Joanna Viili) osoitteeseen Markulantie 13, 21270 Nousiainen.

Tutkimustulokset julkaistaan kerhon nettisivuilla ja lehdessä, ellei omistaja sitä erikseen kiellä, tällöin tulokset jäävät luottamuksellisesti jalostustoimikunnan käyttöön ja tilastointiin.

Tulosten tilastointi on erittäin tärkeätä, jotta suunnitelmallista rodun jalostuksellista turvaamista voidaan jatkossakin edistää. Mitä kattavammin jalostustoimikunta saa terveystuloksia, voimme seurata rodun tilaa eri ominaisuuksissa sekä kartoittaa rodussa esiintyviä perinnöllisiä sairauksia.

Kuolinsyytilasto

Eurasiereiden kuolinsyitä on kartoitettu jalostustoimikunnan toimesta jo jonkin aikaa, nykyisellä jalostustoimikunnalla ei ole tarkkaa tietoa siitä, mistä alkaen tiedonkeruuta on tehty. Tiedonkeruu on voinut olla luottamuksellista, mutta kuolinsyyilmoituksen on voinut lähettää myös julkiseen käyttöön luovuttaen.

Jalostustoimikunta koostaa parhaillaan kuolinsyitä tilastomuotoon, jonka olisi määrä tulla valmistumisen jälkeen julkaistuksi SEK ry:n kotisivuilla ja hyödyntää tilastoa ikäindeksin kehitystyössä, yhteistyössä Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan kanssa.

Julkisen tiedonkeruun merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa, koska eurasiereiden terveysasioista ollaan kansainvälisestikin huolestuneita ja kiinnostuneita. Suuri määrä julkista kuolinsyy- ja elinikätietoa on erinomainen täsmäase, jotta voidaan jalostusvalinnoilla vaikuttaa entisestään rodun keski-iän nousuun ja joidenkin sairauksien määrän laskuun. Kasvattajat voivat hyödyntää kuolinsyytietoja ja tällä tavoin välttää yhdistämästä samaa sairausriskiä mahdollisesti kantavia koiria keskenään.

Kuolinsyytietoja voimme myös hyödyntää ikään kuin kauppatavarana ja saada vaihdossa vastaavaa tietoa ulkomaisista eurasiereista toisilta yhdistyksiltä ja/tai IFEZ:tä.

Oikean kuolinsyytiedon saaminen mahdollisimman kattavasti rodun edustajista on erittäin tärkeää terveystyön kannalta. Kaikki kuolinsyy- ja elinikävastaukset ovat kuitenkin arvokkaita.

Koirasi kuoltua lähetä tiedot kuolemasta jalostustoimikunnalle sähköpostilla eurasier.jalostustoimikunta(at)gmail.com. Liitteeksi toivotaan eläinlääkärintodistuksen ja/tai patologin lausunnon kopiota skannattuna, mikäli sellaisia on käytettävissä. Mikäli koirasta on olemassa eläinlääkärin kirjoittama kuolintodistus, toivotaan mukaan myös siitä kopiota.

Edellä mainitun lisäksi, Suomen Kennelliiton jäsenenä, kirjautumalla sisään Omakoira-linkistä, ja klikkaamalla ”Merkitse kuolleeksi” -painiketta, voit merkitä koirasi kuolinajan ja -syyn. Kuolinsyy ja kuolinpäivä päivittyy Kennelliiton Jalostustietojärjestelmään. Suomen Kennelliitto ottaa kuolinsyytietoja vastaan myös sähköpostilla https://www.kennelliitto.fi/omakoira-palvelu

Jos koiran kuolinsyyn julkistaminen tuntuu liian vaikealta, otetaan julkiseen kuolinsyytiedostoon myös pelkkiä elinikätietoja edesmenneistä koirista. Kuolinsyykaavaketta (löytyy kerhon kotisivuilta, Jalostus-Lomakkeet) voi käyttää tähänkin tarkoitukseen, jolloin täytetään vain koiran nimi, rekisterinumero ja syntymä- ja kuolinpäivämäärät sekä rastittamalla tietojen luovutusvaltuutuksen (kyllä/ei). Kannattaa vielä erikseen mainita, että haluaa julkiseksi vain koiran eliniän. Skannattu eläinlääkärintodistus koiran kuolinpäivämäärästä on suotavaa liittää mukaan.

Kaikkien kasvattajien joillakin koirilla on ihan varmasti sellaisia elämäntarinoita, joita jokainen kasvattaja haluaisi välttää. On tärkeätä, että rehellistä kasvattajaa ei leimattaisi hänen kasvateillaan ilmenneiden sairauksien vuoksi. Avoimuuden merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Terve ja pitkäikäinen Eurasier olkoon johtotähtenämme!

Kasvattajille

Voimassa olevan PEVISA-ohjeen mukaisesti kaikkien PEVISA-ohjelmaan kuuluvien tutkimustulosten pitää olla voimassa jo astutushetkellä. Ulkomaisten urosten käytössä on huomioitava, että mikäli kasvattaja ei ole anonut yhdistelmälle poikkeuslupaa, tulee uroksen täyttää suomen PEVISA vaatimukset. Tämä koskee myös silmätutkimus lausunnon voimassaoloa ja sisältöä, sillä monissa maissa tutkitaan silmät normaalisti vain kerran ja vain ylimääräisten ripsien (distichiasis) ja luomien (entropium,ektropium) osalta. (PEVISA on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma).

PEVISA-ohje:
- Lonkkaniveldysplasia lausunto, ennen astutusta.
- Silmätutkimustulos (ECVO-lomakkeella), ennen astutusta. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kk vanhempi.

Huomioithan PEVISA-ohjeen lisäksi myös voimassaolevat SEK ry:n määrittelemät Jalostussuositukset, joita ovat:

-Kilpirauhasen-, ja Haiman vajaatoiminnan tutkimustulokset. Ei saa olla 12 kk vanhempia astutushetkellä!
-Kyynärnivellausunto
-Polvitutkimustulos
-Sukusiitosaste alle 4% kuudella sukupolvella laskettuna
-Nartun tulee olla vähintään 18 kk -ikäinen ennen ensimmäistä astutusta
-Uroksen tulee olla vähintään 12 kk-ikäinen ennen ensimmäistä astutusta
Kaikki lomakkeet, jalostusuroslistan, jalostuksen tavoiteohjelman, PEVISA tiedot ym. löydät SEK:n nettisivuilta valitsemalla vasemmasta reunan valikosta ”Jalostus” - Lomakkeet.

Verinäytteenotto eläinlääkärillä

Huomioi seuraavat seikat kilpirauhasen- ja haiman vajaatoiminnan näytteenotossa eläinlääkäriasemalla.

  1. Laboratoriolähetteestä on valittu tutkimukset T4 (sekä T4 vapaa), TSH, T4/TSH ja Tgaa sekä TLI
  2. Eläinlääkäri tarkastaa koiran tunnistusmerkinnän ennen näytteenottoa ja
  3. merkitsee koiran virallisen nimen ja/tai rekisterinumeron tai mikrosiru tiedon lähetteeseen
  4. Tulosten tultua, toimita skannattu kopio tuloksista jalostustoimikunnan sähköpostiin

Tiesithän tämän:

  • verikokeet suositellaan otettavaksi aamulla ennen kello 10.00
  • vähintään 8-tunnin paasto ennen näytteenottoa
  • verikokeita ei suositella otettavaksi rauhoitetusta koirasta


Vuoden 2019 terveystutkimustulokset

Ainoastaan 28 eurasieria tutkittiin lonkkien osalta vuonna 2019. Tämä on 39 tutkittua koiraa vähemmän kuin vuonna 2018 ja 16 koiraa vähemmän kuin vuonna 2017. Ilahduttavaa oli kuitenkin, että kaikkien tutkittujen lonkat olivat terveitä (A tai B).

  A % B % C % D % Yhteensä
2019 21 75% 7 25% 0 0% 0 0% 28 kpl
2018 46 69% 17 25% 3 4% 1 1% 67 kpl
2017 20 45% 17 39% 5 11% 2 5% 44 kpl

Vuonna 2019 kyynärät tutkittiin samoilta koirilta kuin lonkat, eli kuvattuja oli vain 28 kappaletta. Luku on yli puolet pienempi kuin edellisenä vuonna ja 16 vähemmän kuin vuonna 2017. Vuonna 2019 tutkituista koirista lähes kaikki (93 %) oli kyynärien osalta terveitä, eli saivat tulokseksi 0/0, mutta kaksi koiraa sai tulokseksi 2, ensimmäiset alle 1 tulokset kolmeen vuoteen.

  0 % 1 % 2 % 3 % Yhteensä
2019 26 93% 0 0% 2 7% 0 0% 28 kpl
2018 65 100% 0 0% 0 0% 0 0% 65 kpl
2017 43 98% 1 2% 0 0% 0 0% 4 kpl

42 eurasierilta tutkittiin koiranetin mukaan polvet. Kaikilla tutkituilla oli terveet polvet (0/0). Tutkittujen koirien määrä oli 1 vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta suurin piirtein samoissa lukemissa kuin vuonna 2017

  0 % 1 % 2 % 3 % Yhteensä
2019 42 100% 0 0% 0 0% 0 0% 42 kpl
2018 62 98% 1 2% 0 0% 0 0% 63 kpl
2017 38 93% 1 2% 2 5% 0 0% 41 kpl

2019 tehtiin virallinen silmätarkastus 54 eurasierille. 34 (63 %) todettiin terveiksi silmien osalta, 18 löydettiin distichiasis (ylimääräisiä ripsiä) ja näistä vakavuudeltaan lieviksi todettiin 14 kappaletta, kohtalaiseksi 1 kappale ja vakavaksi 1 kappale. Yhdeltä koiralta löydettiin PPM: iris-iris ja yhdeltä PPM: iris-linssi. Edelleen suurin osa silmä ongelmista liittyy ylimääräisiin ripsiin. Silmätarkastuksia tehtiin vuonna 2019 20 kappaletta vähemmän kuin vuonna 2018, mutta kuitenkin 10 kappaletta enemmän kuin vuonna 2017.

  Tutkittuja Terveitä %
2019 54 34 63%
2018 74 43 58,1%
2017 44 31 70,5%

Lisätietoa yllä mainituista sairauksista (lähde: Suomen Kennelliitto)

Ylimääräiset ripset (distichiasis ja ektooppinen cilia)

Ylimääräisten ripsien karvatuppi sijaitsee luomirauhasessa tai sen vieressä. Distichiasiksessa, joka on näistä lievempi, karva kasvaa ulos luomen vapaasta reunasta. Oireet riippuvat karvan paksuudesta ja kasvusuunnasta. Ohuet, ulospäin suuntautuvat karvat aiheuttavat tuskin lainkaan oireita, paksummat ja silmän pintaan osuvat karvat sitä vastoin voivat aiheuttaa eriasteisia ärsytysoireita: lievää vuotamista ja räpyttelyä tai voimakkaampia kipuoireita ja jopa sarveiskalvovaurioita. Ripsiä voi irrota ja kasvaa takaisin karvan vaihtumisen yhteydessä.

Ektooppinen cilia kasvaa luomen sisäpinnan sidekalvon läpi ja aiheuttaa lähes aina voimakkaat kipuoireet (siristys, hankaaminen ja vetistys) ja sarveiskalvovaurioita.

Hoitona on tarvittaessa ripsien nyppiminen (ripset kasvavat takaisin) tai karvatuppien tuhoaminen joko polttamalla tai jäädyttämällä (distichiasis) tai ripsen ja karvatupen poistaminen kirurgisesti (ektooppinen cilia). Ylimääräisten ripsien merkitys koiralle on usein melko vähäinen, jolloin koiria voi perustellusta syystä käyttää jalostukseen, mutta mieluiten terveen kumppanin kanssa. Vakavia tapauksia (ektooppinen cilia ja selkeitä oireita aiheuttavat distichiat) ei kuitenkaan pidä käyttää jalostukseen.

PPM (persistent pupillary membranes)

PPM:t ovat synnynnäisiä sikiöaikaisten verisuonten ja kalvojen jäänteitä iiriksessä eli värikalvossa. Tavallisimmin jäänteet ovat harmittomia lankamaisia rihmoja värikalvon pinnalla (iris-iris PPM). Osaa iris-iris PPM -rihmoista voi olla vaikea havaita mustuaisen eli pupillin laajentamisen jälkeen, koska ne “piiloutuvat” värikalvon poimuihin.

Vakavissa tapauksissa (iris-linssi PPM, iris-kornea PPM) jäänteet kiinnittyvät linssin etupinnalle ja/tai sarveiskalvon sisäpinnalle, jolloin ne voivat vaikuttaa pupillin toimintaan ja näkökykyyn.

Lieviä tapauksia (iris-iris PPM) voi käyttää jalostukseen. Vakavia tapauksia (linssin etupinnan / sarveiskalvon sisäpinnan muutoksia) ei pidä käyttää jalostukseen.

Vuonna 2019 kuvattiin jo 14 eurasierin selkä, joten suunta on siis oikea. Vuonna 2018 kuvattiin 7 eurasieria selän osalta ja 2017 vain 3 kappaletta. Koska otantaa oli jo hieman enemmän, niin näissä tuloksissa on niputettu vuodet 2016-2019, jotta aletaan saamaan hieman kattavampaa kuvaa eurasiereiden selkätilanteesta. LTV (välimuotoinen lanne-ristinikama) oli selkeästi tutkituin vuonna 2019; 13 kappaletta. Näistä tuloksista löydöksiä oli lähes joka toisella eurasierilla. 46 prosentilla oli LTV0 (normaali) ja lopuilla eriasteisia muutoksia. VA lausuntoja (nikamien epämuotoisuus) on tullut vuosina 2016-2019 yhteensä 25 kappaletta, joista ainoastaan yhdeltä on löytynyt muutos, VA1 (aste 1, lievä). SP (spondyloosi) on tutkittu vuosina 2016-2019 kymmeneltä eurasierilta ja näistä 9 kappaletta eli 90 % oli normaaleja ja yhdeltä löytyi SP1, lievä.

Tutkimustuloksia on edelleen liian vähän, mutta tällä hetkellä näyttää, että erityisesti välimuotoinen lanne-ristinikama, LTV, vaikuttaa olevan kohtalaisen yleinen rotumme parissa. Tarvitaan kuitenkin edelleen lisää tutkimustuloksia, ennenkuin voidaan ehdä lopullisia yhteenvetoja. Selkäkuvat on helppoa ja edullista ottaa esimerkiksi lonkka- ja kyynärkuvien yhteydessä.

  LTV0 % LTV1 % LTV2 % LTV3 % LTV4 % Yhteensä

2019

6 46,2 3 23,1 0 0 2 15,4 2 15,4 13
2018 4 57,1 3 42,9 0 0 0 0 0 0 7
2017 2 66,7 1 33,3 0 0 0 0 0 0 3
2016 4 100 0 0 0 0 0 0 0 0 4
Yhteensä 16 59,3 7 25,9 0 0 2 7,4 2 7,4 27
  VA0 % VA1 % VA2 % Yhteensä
2019 10 90,9% 1 9,1%     11 kpl
2018 7 100% 0 0%     7 kpl
2017 3 100% 0 0%     3 kpl
2016 4 100 % 1 0%     4 kpl
Yhteensä 24 96% 1 4%     25 kpl
  SP0 % SP1 % SP2 SP3 Yhteensä
2019 6 100% 0 0%     6 kpl
2018 0 0% 0 0%     0 kpl
2017 2 100% 0 0%     2 kpl
2016 1 50 % 1 50%     2 kpl
Yhteensä 9 90% 1 10%     10 kpl
Sydänkuuntelut 2019

Vuonna 2019 sydäntutkimuksissa etsittiin sivuääniä 18 eurasierilta, kaikilla tulos oli ei, oireeton. 2018 samainen tutkimus tehtiin kymmenelle eurasierille.

Jalostustoimikunnalle toimitetut verikoetulokset sekä DWLM tulokset 2018:

Tutkittuja eurasiereita kilpirauhasen ja/tai haiman (TLI) osalta oli yhteensä 32 tulosta. Määrä on muutaman vähemmän kuin edellisinä vuosina.

TGAA Tutkittuja koiria on 28 kpl
  - negatiivisia tuloksia 25
  - positiivisia tuloksia on 1
  - rajatapauksia 2
T4 tutkittuja 28 kpl
  - tulos viitearvoissa 25
  - tulos yli viitearvon 0
  - tulos alle viitearvon 3
T4v tutkittuja 25 kpl
  - tulos viitearvoissa 22
  - tulos yli viitearvon 1
  - tulos alle viitearvon 2
TSH tutkittuja 31 kpl
  - tulos viitearvoissa 28
  - tulos yli viitearvon 3
Sairastuneita   2 kpl
TLI tutkittuja yhteensä 28 kpl
  - joista terveitä 22
  - tulos alle viitearvon 1
  - tulos yli viitearvon 5
Sairastuneita   1 kpl
   Kaikkiaan tutkittuja koiria 33 kpl

Kerhon tietoon tuli vuonna 2019 kaksi kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastunutta koiraa ja yksi haiman vajaatoimintaan sairastunut koira.

DWLM (Dandy-Walker-Like-Malformation) tuloksia lisättiin kerhon tietokantaan 70 kappaletta

  • DWLM vapaat: 46 kpl (molemmat vanhemmat DWLM terveitä)
  • DWLM terveet: 17 kpl
  • DWLM kantajat: 7 kpl (terveitä koiria, tulee kuitenkin yhdistää jalostuskäytössä ainoastaan DWLM-terveiden/vapaiden kanssa)
  • ei yhtään DWLM sairasta

Kuolinsyytilastot 2019

Koiranettiin ilmoitettiin ainoastaan 6 menehtynyttä koiraa ja jalostustoimikunnalle tuli muutamia virallisia ilmoituksia.


12.06.2018

Jalostustoimikunta siirtyi vuoden 2018 alusta julkaisemaan lehdessä ja SEK:n kotisivuilla ainoastaan vapaaehtoisten terveystutkimusten tuloksia, joita kennelliitto ei toistaiseksi kirjaa jalostustietojärjestelmään. Kysymykseen tulevat esim. kilpirauhasen ja haiman vajaatoimintaan sekä Dandy-Walkeriin liittyvät tutkimukset. Perusteluna muutokseen, että rekisteröinnit, tuonnit ja viralliset terveystulokset ovat jokaisen saatavilla reaaliajassa koiraNet palvelussa ja näin ollen saamme lehden palstatilan tehokkaammin palvelemaan jäsenistöä erilaisilla muilla, ajankohtaisilla julkaisuilla.

Jalostustoimikunta toivoo edelleen kilpirauhasen- ja haiman vajaatoiminnan sekä Dandy-Walker tuloksia. Skannatut kopiot voi lähettää osoitteella eurasier.jalostustoimikunta(at)gmail.com tai postitse jalostustoimikunnan sihteerille osoitteeseen Syysmäentie 8 B 9, 20780 Kaarina. Tutkimustulokset julkaistaan kerhon nettisivuilla ja lehdessä, ellei omistaja sitä erikseen kiellä. Tulosten tilastointi on erittäin tärkeätä, jotta suunnitelmallista rodun jalostuksellista turvaamista voidaan jatkossakin edistää. Mitä kattavammin jalostustoimikunta saa terveystuloksia, voimme seurata rodun tilaa eri ominaisuuksissa sekä kartoittaa rodussa esiintyviä perinnöllisiä sairauksia.

Omakoira-palvelu

Suomen Kennelliiton ylläpitämässä Omakoira-palvelussa, Suomen Kennelliiton jäsenten on mahdollista päivittää mm. omia yhteystietoja sekä tehdä omistaja ilmoituksia ja -muutoksia sekä ilmoittaa koiransa kuolemasta. https://www.kennelliitto.fi/kennelliitto/koiranet-verkkopalvelut/omakoira-palvelu

Kirjautumalla sisään Omakoira-linkistä, ja klikkaamalla ”Merkitse kuolleeksi” -painiketta, voit merkitä koirasi kuolinajan ja -syyn. Kuolinsyy ja kuolinpäivä päivittyy Kennelliiton Jalostustietojärjestelmään. Näiden tietojen perusteella voidaan kartoittaa koirien kuolinsyitä ja tilastoida eurasierin eliniän pituutta. Kuolinsyiden ja eliniän tilastointia hyödynnetään mm. ikä indeksin kehittämisessä.

Kasvattajille

Voimassa olevan PEVISA-ohjeen mukaisesti kaikkien PEVISA-ohjelmaan kuuluvien tutkimustulosten pitää olla voimassa jo astutushetkellä. Ulkomaisten urosten käytössä on huomioitava, että mikäli kasvattaja ei ole anonut yhdistelmälle poikkeuslupaa, tulee uroksen täyttää meidän PEVISA vaatimukset. Tämä koskee myös silmätutkimus lausunnon voimassaoloa ja sisältöä, sillä monissa maissa tutkitaan silmät normaalisti vain kerran ja vain ylimääräisten ripsien (distichiasis) ja luomien (entropium,ektropium) osalta. (PEVISA on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma).

Huomioithan PEVISA-ohjeen lisäksi myös voimassaolevat SEK:n määrittelemät jalostussuositukset!

Kaikki lomakkeet, jalostusuroslistan, jalostuksen tavoiteohjelman, PEVISA tiedot ym. löydät SEK:n nettisivuilta valitsemalla vasemmasta reunan valikosta ”Jalostus”.

Verinäytteenotto eläinlääkärillä

Huomioi seuraavat seikat kilpirauhasen- ja haiman vajaatoiminnan näytteenotossa eläinlääkäriasemalla.

1. Laboratorio lähetteestä on valittu tutkimukset T4 (sekä T4vapaa), TSH, T4/TSH ja Tgaa sekä TLI
2. Eläinlääkäri tarkastaa koiran tunnistusmerkinnän ennen näytteenottoa ja
3. merkitsee koiran virallisen nimen ja/tai rekisterinumeron tai mikrosirutiedon lähetteeseen
4. Tulosten tultua, toimita skannattu kopio tuloksista jalostustoimikunnan sähköpostiin

Vuoden 2017 terveystutkimustulokset

Yhteensä 44 eurasieria tutkittiin lonkkien osalta vuonna 2017. Terveitä lonkkia (A ja B) oli 84,1 %

Yhteensä 44 eurasieria tutkittiin kyynärien osalta vuonna 2017. Terveitä kyynäriä (0/0) oli 97,7 % tutkituista, eli siis vain yksi koira sai huonomman tuloksen kuin 0. 2 ja 3 kyynäriä ei ole ollut yhtään. Kaikki koirat, joilta tutkittiin lonkat, kuvattiin myös kyynärät

Polviniveltilasto 2017
39 koiralta tutkittiin koiranetin mukaan polvet. Terveet polvet oli tutkituista 38, ainoastaan yhdellä koiralla olivat polvet 1/2

2017 tehtiin virallinen silmätarkastus 44 eurasierille. 31 koiralta ei löytynyt perinnöllisiä sairauksia, eli ne olivat silmien osalta terveet. Distichiasis oli selkeästi yleisin löytö, 26,7 % tutkituista eurasiereista oli ylimääräisiä ripsiä.

Selkätutkimukset 2017
Selkätutkimus suoritettiin 3 eurasierille: yhdeltä löytyi LTV1 (jakautunut ristiluun keskiharjanne (s1-s2) tai muu lievästi normaalista poikkeava rakenne), muut olivat selän osalta terveitä.

Jalostustoimikunnalle toimitetut verikoetulokset sekä DWLM tulokset 2017:

Tutkittuja eurasiereita kilpirauhasen ja/tai haiman osalta oli yhteensä 36.

Tutkituista koirista:

  • TGAA tutkittuja yhteensä 34 kpl
  • negatiivisia tuloksia 31 kpl
  • positiivisia tuloksia 3 kpl
  • T4 tutkittuja 31 kpl
  • T4v tutkittuja 25 kpl
  • TSH tutkittuja 30 kpl

TLI tutkittuja yhteensä 27 kpl

  • joista terveitä oli 25 kpl
  • tulos yli viitearvon 2 kpl

DWLM (Dandy-Walker-Like-Malformation) tutkittuja eurasiereita oli yhteensä 54 kpl

  • DWLM vapaat: 14 kpl (molemmat vanhemmat DWLM terveitä)
  • DWLM terveet: 25 kpl
  • DWLM kantajat: 15 kpl (terveitä koiria siis, tulee kuitenkin yhdistää jalostuskäytössä ainoastaan DWLM-terveiden/vapaiden kanssa)
  • ei yhtään DWLM sairasta

26.03.2018

Luonnetesti

Luonnetestistä voidaan olla montaa mieltä, sekä puolesta että vastaan. Joidenkin mielestä se on koiralle kohtuuttoman raskas, toiset taas pitävät sitä parhaana tapana arvioida koiran luonnetta.

Kennelliitto määrittelee luonnetestin seuraavasti:
Luonnetesti on koiran luonteen virallinen testaus ja siten se on ainutkertainen ja vain tietyin edellytyksin uusittavissa. Se ei ole koe eikä kilpailu. Vaikka lopputulos on pisteytetty, on tärkeämpää katsoa lomakkeesta se, mitä koirasta kerrotaan. Testin loppupistemäärä on merkitsevä vain, jos testi on rodulle valionarvon edellytys tai jos se on vähemmän kuin +75 pistettä, jolloin testin saa uusia.

Testi mittaa toimintakykyä uhan alla (kelkka, puolustushyökkäys ja terävyys) ja hämärässä huoneessa ilman uhkaa. Sillä saadaan myös arvokasta tietoa temperamentista ja keskittymiskyvystä, hermorakenteesta, luoksepäästävyydestä ja kovuudesta/pehmeydestä sekä laukauksien sietämisestä. Myös koiran taipumuksesta reagoida asioihin aggressiolla saadaan informaatiota. Luonnetta voidaan ajatella joukkona erilaisia ominaisuuksia ja pistelaskusysteemissä on ajateltu, että jos koiralla jollain osa-alueella on puutteita (esim. pehmeys), sitä voi kompensoida jollain toisella puolella (esim. hyvällä taistelutahdolla), mikä auttaa koiraa eteenpäin hankaluuksista huolimatta.

Liiallinen temperamentti tekee koirasta säheltäjän, joka kuormittaa hermostoa ja hidastaa oppimista, ideaali käyttökoira on vilkas eli havainnoi asioita nopeasti, keskittyy oleelliseen ja sopeutuu tilanteisiin helposti. Seurakoiralle on tärkeää, että koira on tasapainoinen ominaisuuksiltaan. Tasapainoinen, pienellä määrällä kaikkia ominaisuuksia varustettu seurakoira on iloinen ystävä, joka turvaa mielellään laumaansa ja viihtyy sen parissa. Harrastuskoiralta voidaan kuitenkin odottaa enemmän luonteen vahvuutta ja silloin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat hyvät hermot, toimintakyky ja tasapainossa oleva vilkkausaste eli temperamentti.

Testiin saa osallistua mikä tahansa Suomen Kennelliiton rekisteröimä vähintään kaksivuotias, mutta alle seitsemänvuotias Kennelliiton sääntöjen mukaisesti rokotettu ja tunnistusmerkitty koira rodusta riippumatta. Kuten muissakin Kennelliiton kokeissa, antidopingsäännöt pätevät myös luonnetestissä.

Mikä testin tarkoitus on?
Monen mielestä luonnetesti on jonkinlainen kilpailu, jossa pyritään saamaan maksimipistemäärä. Testin alkuperäinen tarkoitus on kuitenkin ollut arvioida palveluskoirien tarpeellisia ja toivottavia luonneominaisuuksia, joten maksimipistemäärän saanut koira ei todellakaan ole kovin mukava koti- tai seurakoira. Siksi on hyvä ymmärtää testin rakenne ja eri osa-alueiden tarkoitus.

Luonnetestissä testataan koirasta yhdeksän eri ominaisuutta: toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Testi on rakennettu niin, että kaikkia ominaisuuksia testataan useammalla testin osalla, jolla varmistetaan että yhteen testin osaan saatu reaktio ei ole ainoa tilanne josta tiettyä ominaisuutta arvioidaan. Kaikki osa-alueet pisteytetään -3:sta +3:een. Koska testi alunperin on suunniteltu palveluskoiria varten, kuvaa siis +3 eniten palveluskoiralta toivottua ominaisuutta ja vastaavasti -3 vähiten toivottua ominaisuutta palveluskoiralta. Tämä on syytä pitää mielessä kun tuloksia tulkitaan yhdessä luonnetestin tuomareiden kanssa.

Edellä mainitun lisäksi eri osioilla on erilaiset painokertoimet jotka vaikuttavat loppupistemäärään. Mitä suurempi kerroin, sen suurempi vaikutus on loppupisteisiin. Jos kerroin on yksi, vastaa se siis loppupisteissä sitä pistemäärää joka tuloksen kohdalla on merkitty. Jos kerroin on vastaavasti 35 ja koira sai tulokseksi +1, on kyseisen ominaisuuden loppupisteisiin vaikuttava arvo +35. Sama tietysti miinuspisteissä. Täten loppupisteet voivat vaihdella -300 ja +300 välillä. Kertoimien vuoksi loppupistemäärä ei koskaan kerro koko totuutta, vaan tarvitaan jokaisen osa-alueen tulos, jotta tulosta voidaan tulkita.

Tulkinnassa olisi myös hyvä ottaa huomioon testattavan koiran ikä ja käyttötarkoitus. Ei ole yhdentekevää, veikö testiin koiran 2-vuotiaana vai 6-vuotiaana. 6-vuotiaalla koiralla on rutkasti enemmän elämänkokemusta ja siten se voi suhtautua asioihin todennäköisesti eri tavalla kuin 2-vuotias. Myöskään ei ole yhdentekevää viekö testiin kotikoiran vai harrastuskoiran. Esimerkkinä palveluskoirapuolelta, suojelua harrastava koira on nähnyt hyökkääviä ihmisiä monesti, ja sen reaktiota tähän hyökkäykseen on muokattu kouluttamalla, kun kotikoira yleensä ei välttämättä ole eläessään nähnyt tai kokenut hyökkäystä. joten se on sille aivan uusi ja vieras tilanne.

Vaikka luonnetestin alkuperäisenä tarkoituksena on ollut arvioida palveluskoirien luonteenpiirteitä, on testiin menijöillä jokaisella syynsä käydä luonnetestissä:

  • osalla roduista testitulos vaaditaan valionarvoa varten
  • JTO määrittelee suosituksen koiran luonteesta
  • toisille se on "kiva tietää" tai leikkimielinen koe
  • osalle kasvattajista se on tapa arvioida omaa jalostustyötä ja osalle harrastajista se voi olla tapa arvioida onko koirasta tiettyyn harrastukseen
  • hyvä ohjenuora jolla viedä koiraa eteenpäin tietyn lajin piirissä.

Luonnetesti on erittäin arvokasta tietoa rotuyhdistykselle, sillä jos riittävän suuri määrä koiria on testattu, voidaan tulosten avulla arvioida onko koiran luonne säilynyt rotumääritelmän mukaisena ja saadaan tietoa muun muassa rodun JTO:n (Jalostuksen tavoiteohjelma). Mitä tarkemmin rotumääritelmä kuvaa toivottua luonnetta, sen paremmin sitä voidaan verrata keskimääräisiin luonnetestituloksiin.

Luonne on koiran keskeisin ominaisuus. Hyväluonteinen, kaikin tavoin rodunomainen koira on jokaisen kasvattajan tavoite – tai ainakin pitäisi olla. Hyväluonteisen koiran kanssa voi harrastaa, tehdä töitä tai muuten vaan elellä ja elämä on mallillaan. Jos koiran luonne kuitenkin sisältää epämiellyttäviä ominaisuuksia, esimerkiksi liikaa aggressiivista reagointia ympäristöön päin, ei elämä sellaisen koiran kanssa ole hauskaa eikä tyydyttävää.

Luonnetestissä saadaan tietoa koirayksilön käyttäytymisestä sille suoritettujen erikoiskokeiden kautta. Saatua tietoa voi hyödyntää koiran koulutukseen, tietoa voi verrata rodun omaan luonneprofiiliin tai sen kehittämiseen ja tietoa voi käyttää jalostusyhdistelmiä suunniteltaessa. SEK ry:llä on paljon tehtävää luonnetestitulosten arvioinnissa ja luonneprofiilin laatimisessa, mutta työ kannattaa, jos halutaan saada tietoa eurasierin luonnekuvasta ja sen mahdollisista muutoksista.

Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä näkyy jokaisen testatun koiran kokonaispistemäärät ja tätä lukua klikattaessa löytyy myös osa-alueiden pisteet eroteltuna.

LUONNE JA KÄYTTÄYTYMINEN
Käsitteiden luonne ja käyttäytyminen välisen eron ymmärtäminen on tärkeää: Luonne muodostuu koiran perinnöllisistä taipumuksista sekä sen saamista kokemuksista ja oppimista asioista. Luonteesta taas voidaan saada viitteitä tarkkailemalla koiran käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Luonne on siis koiran taipumus käyttäytyä tietyllä (samalla) tavalla tietyissä tilanteissa. Perinteinen käyttäytymisgenetiikka olettaa, että ominaisuuksien takana olevat käyttäytymis- ja persoonallisuuspiirteet ovat perinnöllisiä, ja että perimä kattaa noin puolet niiden vaihtelusta. Koska eläinten ajatusten ja tunteiden selvittämiseksi ei ole vielä kehitetty luotettavia mittausmenetelmiä, on tutkittava niiden käyttäytymistä.

Luonneominaisuuksiin vaikuttavien tekijöiden jakautuminen:

  • Geenit n. 40-50%
  • Ympäristötekijät 50-60%
  • Jaettu ympäristö < 10% (kasvuympäristö, joka vaikuttaa sisaruksiin samalla tavalla eli pentue)
  • Ei-jaettu eli uniikki ympäristö (yksilön omat ainutkertaiset kokemukset) n. 25% yksilön kokemasta uniikista ympäristöstä
    • Jalostukseen käytettävän koiran on yleisen jalostusstrategian mukaan oltava hermoiltaan ja käyttäytymiseltään sellainen, että se selviää arkipäivän tilanteista.

      Lähteet:
      Suomen Kennelliitto
      Riitta Liimatainen (Jalostusagronomi, MMM, Opaskoirakoulun johtaja, Kennelliiton MH-kuvaaja sekä luonne-, luonnetesti- ja MH-työryhmien jäsen)
      Tuire Kaimio (eläintenkouluttaja, tietokirjailija, kennel Deictic)


      02.01.2018

      Dandy-Walker-Like-Malformation (DWLM)

      DWLM on geneettinen poikkeama, jota tavataan eurasier rodun parissa. Poikkeavuus johtuu epänormaalista aivojen kehityksestä, jonka aiheuttaa geneettinen mutaatio.

      Koska Eurasier on rotuna nuori ja sen jalostus on aloitettu vain pienellä määrällä koiria, rodun sukusiitosaste on ollut korkea. Tämä taas on nostanut riskiä saada pentuja, joilla on resessiivisesti (väistyvänä ominaisuutena) periytyviä häiriöitä.

      Oireet
      Aivojen epämuodostumat liittyvät pikkuaivoihin ja nesteen täyttämiin tiloihin sen ympärillä. Pikkuaivoilla on tärkeä rooli mm. koordinaatiossa, tarkkuudessa ja motoriikassa. Mikä tahansa tauti, joka vaikuttaa pikkuaivoihin vaikuttaa tavalla tai toisella koordinaatiokykyyn ja voi aiheuttaa ataksiaa, eli liikkumisen koordinoimisen vaikeutumista. Häiriön tärkeimmät tunnusmerkit ovat pikkuaivojen hypoplasia (elimen tai kudoksen epätäydellinen kehitys tai epätasainen kehittyminen), neljännen kammion laajeneminen ja hyvin pieni tai kokonaan puuttuva osa aivoja, joka sijaitsee kahden aivopuoliskon välillä. Näkyvät oireet voivat olla oksentelu, henkinen hidastuminen, kallonsisäinen paine, joka voidaan havaita pään suurenemisena, ulkoneva otsa ja ärtyneisyys. Kaikki tällaiset poikkeavuudet aiheuttavat usein ongelmia liikkeissä, koordinaatiossa, älyssä, mielialassa sekä muissa neurologisissa toiminnoissa. DWLM-sairastuneilla koirilla esiintyy ei-etenevää muotoa pikkuaivojen ataksiasta. Ataksian vakavuus koirilla vaihtelee lievästä keinumisesta/huojumisesta, lievästä liikkeen koordinaation puutteesta, hienovaraisesta kävelyn häiriöstä (etäisyyksiä saattaa olla hankala hahmottaa), epätasapainosta ja lantion raajojen ataksiasta vaikeaan pentujen pikkuaivojen ataksiaan ja jaksottaisiin putoamisiin tai kierimisiin. Jotkut sairastuneet koirat osoittavat merkkejä epileptisiä kohtauksista.

      Genetiikkaa
      DWLM-häiriö periytyy autosomaalisesti resessiivisellä (=väistyvällä) tavalla. Aiheutuneen mutaation suhteen koira voi olla puhdas, kantaja tai sairastunut. Sairastuneen pennun vanhemmat ovat väkisinkin heterotsygootteja, eli kantavat yhtä mutanttialleelia (=geenimuodot eli vastingeenit). Heterotsygooteilla koirilla ei ole oireita. Mutaation homotsygoottisilla koirilla sen sijaan näkyy oireita Dandy-Walkerimaisesta epämuodostumasta. Periaatteessa siis jokaisella pennulla on 25 % mahdollisuus sairastua, 50 % mahdollisuus olla oireeton kantaja ja 25 % mahdollisuus olla terve. Sveitsissä tehdyssä tutkimuksessa, 16 % testatuista koirista oli heterotsygootteja kantajia. Tämä korkea kantaja -prosentti todistaa DWLM -geenitestauksen tarpeellisuuden ja tärkeyden, jotta voidaan välttää sairastuneet pennut. Alla vielä sairauden periytyminen tämänhetkisen tiedon mukaan:

      Isä: Emä: Pennut:
      puhdas x puhdas 100 % puhtaat
      puhdas x kantaja 50 % puhtaat, 50 % kantajia
      puhdas x sairas 100 % kantajia
      kantaja x puhdas 50 % puhtaat, 50 % kantajia
      kantaja x kantaja 25 % puhtaita, 25 % sairastuneita, 50 % kantajia
      kantaja x sairas 50 % kantajia, 50 % sairastuneita
      sairas x puhdas 100 % kantajia
      sairas x kantaja 50 kantajia, 50 % sairastuneita
      sairas x sairas 100 % sairastuneita

      DWLM-näyte voidaan ottaa eläinlääkärin toimesta joko poskisolunäytteenä tai verikokeena, verikoe on näistä kahdesta aina se tarkempi. DWLM näytteitä analysoi ainakin LABOKLIN laboratorio (hyväksytty Kennelliiton viralliseksi geenitutkimuksia tekeväksi laboratorioksi) tai MyDogDNA.

      DWLM testin tuloksen tulkinta:
      Terve (clear)
      Genotyyppi (Genotype): N / N
      Koira ei ole kantaja mutaatiogeenille. On hyvin epätodennäköistä, että koiralle kehittyisi DWLM. Koira ei tule periyttämään mutaatiogeeniä jälkeläisilleen, joten koiraa voidaan käyttää jalostuksessa normaalisti.

      Kantaja (carrier)
      Genotyyppi: N / DWLM
      Koira kantaa yhden kopion mutaatio geeniä ja yhden kopion normaalia geeniä.
      On hyvin epätodennäköistä, että koiralle kehittyisi DWLM, mutta koska se kantaa mutaatiogeeniä, koira voi periyttää DWLM-geeniä jälkeläisilleen 50 % todennäköisyydellä.
      HUOM! Kantajia tulisi yhdistää ainoastaan clear tuloksen saaneen koirien kanssa.

      Sairastunut (Affected)
      Genotyyppi: DWLM / DWLM
      Koira kantaa kahta kopiota mutaatiogeenistä ja tulee siksi periyttämään geeniä kaikille jälkeläisilleen. Koiralle kehittyy todennäköisesti DWLM.
      HUOM! Affected tuloksen saanutta koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen.


      15.11.2017

      Jalostustoimikunta ei anna enää ehdotuksia jalostusyhdistelmistä. Voit kääntyä jalostustoimikunnan puoleen edelleen kaikissa jalostukseen liittyvissä asioissa, mutta jalostustoimikunta ei enää ota käsiteltäväksi varsinaisia jalostuskyselyitä yhdistelmistä. Päätös tehtiin jalostustoimikunnan ja hallituksen kokouksessa 25.2.2017.

      Jalostustoimikunta neuvoo ja ohjaa kasvattajia ja uroksenomistajia, kuten tähänkin saakka, mutta varsinaisista jalostuskyselyistä on luovuttu. Nykypäivänä tiedonsaanti on helpottunut ja monipuolistunut ja kasvattajilla ja uroksenomistajilla on mahdollista käyttää samoja työkaluja ja tietolähteitä kuin jalostustoimikunnalla, kuten esimerkiksi Suomen Kennelliiton KoiraNet, Ruotsin Kennelliiton Hunddata, Norjan Kennelliiton MyDog, kansainväliset tietokannat, eri rotuyhdistysten tietokannat, jne.

      Jalostustoimikunta noudattaa neuvoissaan, ohjeissaan ja toimissaan voimassa olevaa eläinsuojelulakia ja eläinsuojeluasetusta, Euroopan Neuvoston lemmikkieläinten jalostusta koskevaa päätöslauselmaa soveltuvin osin sekä Kennelliiton yleistä jalostuksen tavoiteohjelmaa ja jalostusstrategiaa. Jalostustoimikunta toimii rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) ja PEVISA-ohjelman mukaisesti.

      Jalostustoimikunnan tehtävänä on tiedottaa ja neuvoa, kerätä ja hyödyntää tietoa, seurata rodun tilaa eri ominaisuuksissa sekä kartoittaa ja vastustaa perinnöllisiä sairauksia. Jalostustoimikunta laatii tavoite- ja toimintaohjelmia ja huolehtii yhteydenpidosta jalostustoimikunnan ja muiden rodun harrastajien, esimerkiksi ulkomaisten rodun yhdistysten, välillä (IFEZ). Jalostustoimikunnan tehtävänä on turvata suunnitelmallisesti rodun jalostuksellinen tulevaisuus.


      23.10.2017

      Uusi jalostuksen tavoiteohjelma vuosille 2019-2021 on julkaistu. Uusi JTO on luettavissa tästä.


      26.02.2016

      Jalostustoimikunnan sähköpostiosoite muuttuu 30.4.2017. Uusi sähköpostiosoite on eurasier.jalostustoimikunta(at)gmail.com. Osoite on voimassa heti ja ensisijaisesti toivomme sähköpostiliikennettä uuteen osoitteeseen.


      16.07.2014

      Jalostustoimikunta on saanut uutta tietoa rodussamme esiin tulleesta glaukoomasta: olisi erittäin suositeltavaa, että kasvattajat tekisivät virallisen urostiedustelun jalostustoimikunnalle ennen astutusta (kaksi kuukautta aikaisemmin).


      01.04.2014

      Jalostussuosituksiin on tehty tarkennuksia, jotka koskevat 01.04.2014 ja sen jälkeen astutettuja pentueita. Lue lisää »


      IFEZ puheenjohtajuus

      Suomen Eurasier Kerholla on IFEZ puheenjohtajuus vuosina 2014-2015.


      Tuomarikoulutus

      Haluatko osallistua eurasierisi kanssa tuomarikoulutukseen? Lue lisää »


      Valiokuva vuosikirjaan

      Saavuttiko koirasi tänä vuonna valion arvon? Onnittelut! Nyt olisi hyvä hetki ottaa poseerauskuva tulevaa vuosikirjaa varten. Lähetä kuva osoitteella: vuosikirja@eurasierkerho.fi