Käytös- ja luonnekysely 2020

Jalostustoimikunta toteutti käytös- ja luonnekyselyn eurasiereiden omistajille keväällä 2020. Vastausaikaa oli noin kuukausi ja se toteutettiin Google Formsilla tehdyllä kyselyllä. Kyselystä ilmoitettiin kerhon omilla kotisivuilla ja facebookissa. Kerättyä dataa tullaan myöhemmin hyödyntämään jalostuksen tavoiteohjelman päivitykseen, kiitos kaikille vastaajille!

Vastauksia oli kaikkiaan 149 (10 anonyymiä)

Vastaajista 37 % oli uusia eurasierin omistajia ja lähes kaikki, eli 98 % olivat tyytyväisiä rotuvalintaansa. Tyytymättömyyttä vastaajissa aiheutti heikko hermorakenne ja luonne.

Sukupuoli

Syntymävuosi
Vastausten koirien syntymävuodet olivat väliltä 2001-2020.

Ikä
Nuorimmat tilastoissa mukana olevat koirat ovat alle vuoden vanhoja ja vanhin yli 13 vuotta. 9 mukana olevista koirista on menehtynyt. Mainittuja kuolinsyitä olivat haiman vajaatoiminta, ongelmat hermorakenteessa, nivelongelmat, glaukooma, mahalaukun kiertymä, märkäkohtu, jota ei lähdetty vanhalta koiralta enää muiden sairauksien vuoksi leikkaamaan sekä yleisesti vanha koira jolla sairauksia.

Minkä ikäisenä koira on tullut sinulle?

Ehdottomasti suurin osa koirista (75 %) on ollut omistajallaan pennusta asti, eli 7-8 viikkoisesta saakka. Näistä suurin osa on luovutettu 8 -viikon ikäisenä. Kennelliiton suositus on, että pentuja ei luovuteta alle 7 -viikon ikäisinä ja pidemästäkään oleskelusta emon ja sisarusten kanssa ei ole haittaa.
Kodinvaihtajat

Vastanneiden koirista kahdeksan (7,4 %) oli tullut omistajalleen kodinvaihtajana. Näistä koirista 6 (35,3 %) on vaihtanut kotia käytöshäiriön vuoksi. Syitä olivat mm. sopimattomuus laumaan, aggressiivisuus perheen lapsia kohtaan, sekä omistajan ja koiran yhteensopimattomuus. Kaksi vastaajaa oli joko etsimässä koiralleen uutta kotia, tai harkinnut sitä.
Kastrointi / Sterilointi

Ehdottomasti suurin osa (77,2 %) vastasi koiransa olevan leikkaamaton. Koirista 14 % oli leikattu terveys- tai käytösongelmien vuoksi. 10 % oli leikattu muista syistä. Syitä leikkaamiselle olivat mm. eturauhasvaivat, kohtutulehdus/märkäkohtu, hormonaaliset ongelmat, nisäkasvaimet, epilepsia, toisen kiveksen puuttuminen, kasvain, omistajan pelko kohtutulehduksesta sekä sekalauma, jossa ei koiralla enää jalostuskäyttöä. Negatiivisina asioina leikkaukselle mainittiin turkin laadun radikaali huonontuminen ja osalle leikkaus ei ollut tuonut toivottua apua terveysongelmiin.

TERVEYDENTILA


Vastaajista suurin osa, eli 73 % kertoi koiransa olevan täysin terve, joka viides koira oli joko operoitu tai kroonisesti sairas, tai molempia. Terveydentilaan liittyviä asioita olivat:

• Tapaturmat
• Lihasjumit
• Kilpirauhasen vajaatoiminta
• Haiman vajaatoiminta
• Eturauhasvaivat
• Diabetes
• Nielurisavaivat
• Anestesialääkkeeseen ylireagointi
• Herkkävatsaisuus, närästys, akuutti suolistotulehdus
• Silmävaivat, esim. kaihi, silmätulehdukset, glaukooma, ylimääräiset ripset
• Luusto-ongelmat, nivelrikko, ontuminen, patellaluksaatio
• Addisonin tauti
• Hormonihäiriöt
• Iho-ongelmat; kutina, allergia, hotspot
• Korvaongelmat, esim. hiiva / korvatulehdukset
• Virtsakivet
• Hammaskivi
• Kasvaimet

ASUMISMUOTO JA -TILANNE

42 % koirista asuu kotonaan ainoana koirana ja lähes saman verran (38 %) koirista asuu kahden koiran taloudessa. 16 % asuu 3 tai 4 koiran laumassa ja suurimmat vastaajien koiramäärät olivat 11 koiraa samassa taloudessa.

Kolmannes talouksista oli yhden aikuisen talouksia, puolet kahden tai useamman aikuisen talouksia, viidesosalla talouksia oli lapsi/lapsia.

Vastaajien koirista 39 % asuu omakotitalossa, 27 % koirista asui rivitalossa ja saman verran kerrostalossa. Muita asumismuotoja oli esim. luhtitalo, paritalo ja pienkerrostalo.

Suurin osa koirista (39 %) asuu perheensä kanssa lähiössä, seuraavaksi eniten kaupungissa (30 %) ja neljännes maaseudulla. Muutamat mainitsivat viettävänsä koirien kanssa paljon aikaa myös mökillä. Lähes kaikki koirat (88 %) asuvat sisällä perheensä kanssa. 5 % koirista asuu osaksi sisällä ja osaksi tarhassa, osa asui osittain rajatussa tilassa.

PENTUAJAN SOSIAALISTAMINEN

Pentukurssin tai vastaavan oli käynyt hieman yli puolet vastaajista koiransa kanssa.

Yksinoloa oli opetettu lähes kaikille koirille (90 %).

Koirista 99 % oli tällä hetkellä sisäsiistejä ja yli 90 % vastaajista koki, että koira oli ollut myös helppo opettaa sisäsiistiksi. Sisäsiisteysongelmat liittyivät pääsääntöisesti eroahdistukseen tai ilopissoihin.

Pentuaikana koiria oli totutettu eniten päivittäin vieraisiin ihmisiin, vieraisiin koiriin ja autolla matkustamiseen. Seuraavaksi eniten päivittäin oli totutettu vieraisiin eläimiin ja kaupunkiin, vähiten kysytyistä asioista oli päivittäin totutettu julkisilla matkustamiseen sekä vieraisiin lapsiin.

Muutaman kerran viikossa koiria oli eniten totutettu myös vieraisiin ihmisiin ja autolla matkustamiseen. Seuraavaksi eniten koiria oli totutettu vieraisiin lapsiin, vieraisiin koiriin ja kaupunkiin, vähiten, eli pari kertaa viikossa oli totutettu julkisiin ja muihin eläimiin.

Muutaman kerran kuussa totutettiin eniten vieraisiin lapsiin ja vieraisiin eläimiin. 44 % vastaajista kertoi, että koira ei ole koskaan matkustanut julkisilla, 8 % koirista ei ollut koskaan tutustunut vieraisiin eläimiin, 5 % ei ollut tutustunut vieraisiin lapsiin, 3 % ei ollut tutustunut kaupunkiin ja alle prosentti vastaajista kertoi, että koira ei ollut tutustunut vieraisiin aikuisiin, vieraisiin koiriin eikä matkustanut autolla. Kaiken kaikkiaan pentuajan sosiaalistamista tehdään mukavasti.

KOVAT ÄÄNET

Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien koirien reagointia ampumiseen, ukkoseen, ilotulitteisiin ja muihin koviin paukahduksiin. Lähes puolet vastaajista (44 %) ilmoitti koiransa reagoivan ääniin enemmän tai vähemmän.

15 % koirista pelästyy tai menee paniikkiin ampumisen äänistä, kuitenkin reilusti yli puolet koirista, 65 %, ei reagoi näihin ääniin lainkaan tai huomioi ne, mutta ei välitä. Noin viidesosa hermostuu ampumisesta vähän.

8 % koirista pelästyy tai menee paniikkiin ukkosesta. Suurin osa, 76 % ei reagoi tai välitä ukkosesta juurikaan, loput reagoivat hermostumalla vain hieman.

Ilotulitteet aiheuttavat selkeästi eniten reagointia ja joka neljäs koira reagoi ilotulitteisiin joko pelästymällä tai menemällä paniikkiin ja 20 % hermostuu hieman. Kuitenkin yli puolet koirista ei joko reagoi ilotulitteisiin millään tavalla, tai ainoastaan huomioi ne.

12 % koirista reagoi pelästymällä tai paniikilla myös muihin koviin paukahduksiin. 23 % reagoi ja hermostuu näistä hieman ja yli puolet koirista (64 %) suhtautuu muihin ääniin välinpitämättömästi.

Lähes kaikki vastanneiden koirat (85 %), joilla on ääniherkkyyttä alkoivat reagoida tai pelätä ääniä kahden vuoden ikään mennessä. Kolmannes koirista oli alkanut reagoimaan vuoden ikään mennessä, viidennes alkoi reagoimaan parin vuoden ikään mennessä. 30 % ääniherkistä koirista olivat reagoineet ääniin aina tai lähes aina.

Usealla koiralla äänipelon oli laukaissut jokin tilanne, kuten uusivuosi ja ilotulitteet, ukkonen, muu kova ääni tai ammunta. Joka kymmenennen vastaajan koiran äänipelko oli alkanut ilotulitteista, tavalla tai toisella. Muutama koirista oli alkanut reagoimaan ääniin kun perheen vanhempi koira oli pelännyt ääniä. Usea koira oli ollut ääniherkkä koko elämänsä ajan.

Vastanneiden koirista viittä (3,4 % kaikista vastanneista) oli hoidettu pelon takia tai lääkitty joko luontaisilla aineilla tai rauhoittavilla ja muutama suunnitteli rauhoitteiden käyttöä seuraavana uutena vuotena. 14 % vastanneiden koirista äänipelko on kasvanut tai pahentunut iän myötä.

Yksinolo ja eroahdistus


Suurin osa koirista on kotona rauhallisia ja hiljaisia, tai ovat rauhallisia, mutta seuraavat kyllä jos joku liikkuu, pääsääntöisesti nukkuvat ja jäävät rauhallisena yksin kotiin. 18 % koirista luonnehdittiin vilkkaiksi ja energisiksi. Joka neljäs koira seuraa omistajiaan joka paikkaan ja saman verran taas viihtyy omissa oloissaan. Joka kymmenes jää levottomana yksin kotiin ja saman verran myös haukku, vinkuu tai ulvoo yksin jäädessään. Yksittäisiä koiria luokiteltiin erittäin vilkkaaksi ja energiseksi, muutamat tuhoavat tavaroita ja paikkoja yksin jäädessään ja/tai tekevät tarpeensa sisälle.


Kyselyn mukaan joka neljännellä koiralla joko on tai on ollut eroahdistus. Eroahdistuneista koirista joka neljättä oli hoidettu asian tiimoilta jollain tavoin (ongelmakoirakouluttaja, terapia, lääkitys). 3,5 % ei osannut sanoa onko koiralla eroahdistus. 2 % vastanneista oli joutunut muuttamaan koiran eroahdistuksen vuoksi ja joka kymmenes koiranomistaja oli joutunut muuttamaan elämisjärjestelyjä eroahdistuksen vuoksi.

Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan pitänyt koiransa eroahdistusta merkittävänä. Vakavana koiransa eroahdistusta piti 3 % vastaajista, lievänä (satunnaista oireilua) 12 %, ja satunnaisena joka kymmenes.


ULKOILU JA AKTIVITEETIT






Puolet vastanneiden koirista on joko kotikoirana tai jalostuskoirana. Suosituin harrastus vastaajien kesken oli ehdottomasti näyttelyt, joita ilmoitti harrastavansa 38 % vastaajista. Seuraavaksi eniten harrastettiin rallytokoa ja agilityä (molempia 15 % vastaajista). Joka kymmenes vastaajista harrasti tokoa. Noin joka kymmenes koki, että koira ei ollut motivoitavissa harrastuksiin ollenkaan. Muita mainittuja harrastuksia olivat nosework, koiratanssi, jäljestys tai haku, kaverikoira-/lukukoira-/tukikoiratoiminta, kickspark ja kickbike, dobo, retkeily ja vaellus, barnhunt ja kotitreenaaminen.

PERHE JA VIERAAT

80 % vastaajista piti koiraansa helppona ja tottelevaisena kaikkia perheenjäseniä kohtaan. Joka neljäs koki, että koira ei pidä hoitotoimenpiteistä. 7 % koirista oli tottelevaisia aikuisia kohtaan, mutta eivät kuuntele lapsia. Muutamat koirat vahtivat ruokaansa ja/tai leluja. Yksittäiset koirat osoittivat pelkoa perheen lapsia kohtaan ja tottelivat paremmin vain yhtä omistajaa perheessä.

Omistajien kuvauksia omista koiristaan:

• Erittäin helppo ja vaivaton. Ei vaadi mitään
• Lempeä, kärsivällinen, tottelevainen.
• Todella helppo ja ihana koira kotona
• On ystävällinen ja kiltti.
• koko perheen halinalle. Ei voi koskaan saada liikaa huomioita ja rapsuja. Välillä änkeää syliin kun haluaa huomiota. Leikkii vauvan kanssa kärsivällisesti ja nätisti
• Iloinen ja positiivinen
• Omanarvontuntoinen, kuuntelee parhaiten emäntää. Seuraa joka paikkaan, haluaa olla mukana kaikessa.
• Koira on kaikkien kaveri
• Kaikki yhtä tärkeitä, ei valikoi ihmistä
• Ei vahdi leluja, luita eikä ruokaa ja ne saa otettua ongelmitta pois. Sukan jos onnistuu varastamaan, ei sitä kyllä helposti luovuta :)
• Todella kiintynyt omaan ihmiseensä ja todella hellyyden kipeä
• Kaikessa mukana. Kissa kaverina. Reissukoira. Kaikkien kaveri. Kiltti 🧡
• Todella kiintynyt omaan perheeseensä, pääsääntöisesti omissa oloissaan mutta seuraa koko ajan mitä tehdään ja seuraa perässä niin että näkee kokoajan. Aika ajoin myös hyvin hellyydenkipeä.
• Superkiltti hännänheiluttaja

Negatiivisina asioina pidettiin mm. hoitotoimenpiteiden vaikeutta, korvien kadottamista, tottelemattomuutta, epäileväinen käytös lapsia kohtaan, ylienergisyyttä, jääräpäisyyttä ja tavaroiden vahtimista. Osa koirista on ehkä liikaakin omistajien perään.



Uhkaava/vihamielinen käytös liittyi vastaajien mukaan useimmiten resurssiaggressivisuuteen, kuten ruokaan, nameihin, leluihin. Osa yhteenotoista johtui hormoneista, kuten juoksusta tai murrosikäisen koiran kokeiluista, osa yhteenotoista oli perheen urosten välisiä kahnauksia.

Kotiin tuleviin vieraisiin vastaajien koirat suhtautuvat:

• 32,2 % Ystävällisesti, mutta hieman pidättyväisesti (tutustuu varoen)
• 25,5 % Ystävällisesti ja avoimesti (tekee tuttavuutta)
• 21,5 % Innokkaasti ja ystävällisesti, antaa koskea (hakee huomiota innokkaasti)
• 12,1 % Varautuneesti (ei tee tuttavuutta tai tutustuu varoen)

Yksittäiset koirat suhtautuivat vieraisiin pelokkaasti, jopa vihamielisesti. Osa koirista suhtautuu miehiin suuremmalla varauksella ja eroa oli myös siinä, oliko vieras tuttu vai ei. Useat kertoivat koiransa haukkuvan välillä aika voimaperäisestikin vieraat ihmiset, mutta tutut otetaan ilolla vastaan.


Yli puolet vastaajasta, jotka kertoivat koiriensa käytöksen muuttuvan vieraiden asetuttua, kokivat että koira rauhoittuu tai rentoutuu. Osa koirista meni omiin oloihinsa. Varauksellisemmat yksilöt menivät alun hulinan jälkeen helpommin tutustumaan vieraisiin ja näistä suurin osa hakeutui myös rapsutettavaksi, avoimemmat koirat kerjäsivät rapsutuksia. Muutamat koirat muuttuvat välinpitämättömäksi tai eivät enää huomioineet vieraita ja ne koirat jotka haukkuivat vieraat pääsääntöisesti lopettivat haukkumisen, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Muutama koirista ei yleensä anna vieraiden koskea tai eivät itse juuri koskaa lähestyneet näitä nuuhkimista enempää.

Miten koirasi käyttäytyy kodin ulkopuolella kohdatessaan vieraita ihmisiä?

• 34,9 % Ystävällisesti, mutta hieman pidättyväisesti (tutustuu varoen)
• 18,1 % Ystävällisesti ja avoimesti (tekee tuttavuutta)
• 15,4 % Varautuneesti (ei tee tuttavuutta tai tutustuu varoen)
• 14,1 % Innokkaasti ja ystävällisesti, menee luokse ja antaa koskea
• 12,8 % Välinpitämättömästi (ei tee tuttavuutta)
• 1,3 % Pelokkaasti (perääntyy tai yrittää paeta)
• Loput vastaajat kertoivat koiransa reagoivan eri tavalla eri ihmisten kanssa. Kukaan ei vastannut koiransa käyttäytyvän vihamielisesti.

Yritykset liittyivät tilanteisiin, joissa vieras ihminen on lähestynyt esim. omaa autoa tai koiraa on yritetty saada pois jostain, eräs liittyi leikkimiseen ja yksi vastaajista kertoi koiran napanneen hiihtäjän pohkeesta kiinni. Jos koira oli purrut ihmistä, se oli liittynyt useimmilla joko resurssiin, säikähtämiseen tai hoitotoimenpiteeseen. Myös näyttelytilanne mainittiin. Yksittäinen koira oli purrut useamman kerran erilaisissa tilanteissa, muutamat muutaman kerran, osa kerran.

Haukkuuko koirasi?

Vastaajista 3,4 % kertoi, että koira ei hauku koskaan. Suurin osa, 66 % vastasi harvoin ja silloinkin syystä. 16 % vastasi silloin tällöin ja ainoastaan 1,6 % vastasi usein ja saman verran häiritsevän usein. 14 % vastaajien koirista haukkui leikkiessään. Joka neljäs koirista haukkuu joskus vahtiessaan ja usein joka kymmenes. Ainoastaan 4 % haukkui aina vahtiessaan.


Ehdottomasti suurin osa koirista, joilla oli taipumusta vartioida, vartioi kotiaan, omaa pihaansa tai mökkiä (yli 80 %). Seuraavaksi eniten vartioitiin omaa perhettä (31,5 %). Ruokaa vartioi 13,5 %, autoa n. 8 % ja leluja 3,6 %. Yksittäinen maininta: vartioi aina sitä paikkaa jossa on.

UUDET ASIAT





Miten koirasi reagoi liikenteeseen; mopot, moottoripyörät, autot jne.?

75,2 % kaikista kyselyyn vastanneiden koirista ei reagoi liikenteeseen. 14,1 % vastasi, että koira huomioi ja katselee perään. 2 % koirista huomioi ja yrittää lähteä perään. Yksittäisistä koirista mainittiin mm. pelästyy kohdalla, mutta rauhoittuu ja kovaääniset moottoriajoneuvot aiheuttavat varovaisuutta. Useammat vastaajat olivat huomanneet, että vain tietyt asiat aiheuttavat perään lähtemisen, esim. pelkästään moottoripyörät tai rullaluistelijat.

Pystytkö pitämään koiraasi vapaana?

65,8 % vastaajista vastasi kyllä, 17,4 % vastasi ei, lopuilla vapaana pitämisen onnistumista ei oltu kokeiltu tai se onnistui vaihtelevasti ja riippuen paikasta.

Eläinten perään lähteminen (puput, peurat, oravat yms.)

• 48,3 % Lähtee perään, mutta tulee kutsuttaessa takaisin
• 30,5 % Lähtee perään, eikä tule kutsuttaessa takaisin
• 11,4 % Kiinnostuu hieman, mutta ei lähde perään
• 4,7 % Ei pidetä vapaana, mutta yrittää lähteä perään
• 4,7 % riippuu tilanteesta / ei tiedä

Onko koirallasi jokin käytös, jonka olet kokenut ongelmalliseksi. Jos olet, niin mikä tämä ongelmallinen käytös on ja oletteko joutuneet tekemään erityisjärjestelyjä tämän vuoksi?

Sanallisia vastauksia tuli 70, joista osa totesi, että ongelmia ei ole. Jos ongelmia oli, niin useimmiten mainittiin riistavietti / liian vahva riistavietti, eroahdistus / yksinolo-ongelmat ja vahtiminen / voimakas vahtivietti. Näiden jälkeen yleisimpinä ongelmina arkuus / vahva epäluuloisuus ihmisiä (erit. miehiä) kohtaan, yli-innokkuus koiria/ihmisiä kohtaan/yleinen hyperaktiivisuus, hihnakäytös, ei pidä samansukupuolisista koirista / vieraista koirista, äänipelko tai ääniarkuus ja epäluuloisuus lapsia kohtaan, ehkä jopa aggressiivisuus.

Lisäksi mainittiin mm. pöydille hyppiminen / ruoan varastelu, karkailu tai katoaminen vapaana, arkuus muita koiria kohtaan, arvaamattomuus, omistushaluisuus, hampaiden katsomisen vaikeus, ilopissat, juoksujen aikaiset vahingot, vinkuminen ja ruokailutilanteet toisen koiran kanssa.

VIRALLINEN LUONNETESTI JA/TAI LUONNEKUVAUS





Muita testejä olivat:

• Kiva koirakansalainen testi (3 vastausta, 2 hyväksytty (toinen rimaa hipoen) ja 1 hylätty)
• Petotesti (suurin osa suoriutui hyvin, yksi jätti omistajan oman onnensa nojaan)
• Kasvatuskoiran soveltuvuustesti
• Jalostustarkastus
• Smart Dog
• Kaverikoira
• Lukukoira
• BH-koe

SUKUPUOLIVIETTI
Jos sinulla on narttu ja sillä on ollut pentuja, hoitiko se pennut normaalisti?
Vain yhdellä vastaajalla oli ollut ongelmia ja tällä pentu oli syntynyt kuolleena.

2 vastaajista ilmoitti, että astutus ei ollut onnistunut, molemmilla narttu ei ollut antanut astua.