Terveys

Eurasier-rotu kuuluu PEVISA-ohjelmaan (Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) lonkkanivelen kasvuhäiriöiden ja perinnöllisten silmäsairauksien osalta. Eurasiereilla esiintyviä perinnöllisiä sairauksia on kartoitettu jo kymmenien vuosien ajan. Tutkimustietoa tulee koko ajan lisää eläinlääkärin suorittamien virallisten terveystutkimusten myötä ja myös maailmanlaajuisesti eurasierkerhojen välisesti.

Eurasiereilla on erityishuomio kiinnitetty lonkka-, kyynär-, polvi- ja silmäsairauksiin sekä kilpirauhasen ja haiman vajaatoimintaan sekä geenivirheestä johtuvaan DWLM-sairauteen. Eurasiereille tyypillisistä sairauksista on erikseen koottu tarkempaa tietoa jalostussivustolle.

Pentujen vanhemmista tulee olla astutushetkellä voimassa oleva lonkkanivelen tutkimustulos ja silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei saa olla astutushetkellä 24 kk vanhempi.

Lonkkanivelen kasvuhäiriöt

Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli ”lonkkavika”, (engl. hip dysplasia, HD) on koirien yleisin luuston/nivelten kasvuhäiriö. PEVISA-ohjelmassa lonkkakuvauksen alaikäraja on 12 kk. Yleisesti kuitenkin suositellaan kuvauksen tekemistä vasta, kun koira on vähintään 15-18 kk vanha. Jos lonkkanivelessä on löysyyttä 12 kk iässä, voi koiran kuvauttaa myöhemmin uudelleen hieman vanhempana. Iän myötä voi tapahtua tiivistymistä. Myös huomattavasti vanhempia koiria voi kuvata, mutta tällöin lonkkanivelissä voi olla tapaturman tai iän mukanaan tuomia muutoksia.

Lonkkanivelen kasvuhäiriö johtaa yleensä nivelrikkoon. Nivelrikon kehittymisen aikatauluun ja tyyppiin vaikuttavat rotukohtaiset ja yksilölliset erot. Lonkkanivelen kasvuhäiriön perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta se periytyy tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella kvantitatiivisesti eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Näistä osa on ns. suuri vaikutteisia geenejä (engl. majorgene). Periytymisaste vaihtelee eri tutkimuksissa välillä 0.1–0.6. Ympäristöllä on vaikutusta kasvuhäiriön ilmiasuun. Useissa tutkimuksissa on todettu runsaan ravinnonsaannin olevan yhteydessä lonkkavikaan. Ruokinta ei aiheuta dysplasiaa, mutta se tuo vian esiin geneettisesti alttiilla koirilla. Tämä pätee myös toisin päin, optimaalisella ruokinnalla lonkkanivelen kasvuhäiriö ei tule näkyviin tai on lievempää. Myös liian raju liikunta kasvuaikana voi pahentaa muutoksia.

Lonkkavian vastustamisohjelma perustuu useimmilla roduilla röntgenkuvissa sairaiksi todettujen yksilöiden karsimiseen jalostuksesta. Ilmiasuunkin perustuvan jalostusvalinnan pitäisi johtaa tuloksiin, jos valinta on systemaattista. Jalostusarvoindeksien (BLUP-indeksit) avulla valinta on tehokkaampaa. Indeksissä otetaan huomioon koiran kaikkien tutkittujen sukulaisten taso ja poistetaan röntgentuloksiin vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutusta. Tästä syystä lonkkakuvaukset ovat tärkeitä jokaiselle yksilölle, niin sanotuille ”kotikoirillekin”, vaikka ei koskaan kyseistä yksilöä käytettäisi jalostukseen. Tulokset antavat tärkeää tietoa rotuyhdistykselle rodun nykytilanteesta ja kertovat koirasi terveydentilasta. Lonkkatuloksiin vaikuttavat nykyisten tutkimusten mukaan koirasi perimä, sen ravinto kasvuaikana sekä liikunta. Varsinkin agilityä harrastavien olisi hyvä kuvauttaa koiransa, sillä tämä laji on ns. "vaativampi", jolloin koiran tulisi olla luustoltaan terve.

Kyynärnivelen kasvuhäiriöt

Kyynärnivelen kasvuhäiriö (engl. elbowdysplasia, ED) on yleisin koirien etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttaja. Kyynärnivelen kasvuhäiriön eri muotoja ovat varislisäkkeen (processuscoronoideus) sisemmän osan fragmentoituminen, olkaluun nivelnastan (condylushumeralis) sisemmän osan osteokondroosi ja kiinnittymätön kyynärpään uloke (processusanconaeus). Kyynärnivelen inkongruenssia (nivelpintojen epäyhdenmukaisuutta) pidetään tärkeänä syynä kaikkiin edellä mainittuihin kasvuhäiriöihin ja myös se lasketaan kyynärnivelen kasvuhäiriöksi.

Kyynärnivelen kasvuhäiriön periytymisen mekanismit ovat epäselvät. Periytyminen on kvantitatiivista eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Yksi näistä geeneistä saattaa olla ns. suurivaikutteinen geeni. Kasvuhäiriön tyyppi vaihtelee eri roduilla, mikä viittaa siihen, että aiheuttajina ovat eri geenit. Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisempää uroksilla todennäköisesti urosten suuremman painon ja mahdollisesti myös hormonaalisten tekijöiden takia. Nykykäsityksen mukaan perinnöllisillä tekijöillä on suurin osuus kyynärnivelen kasvuhäiriön synnyssä, mutta ympäristötekijöillä on osuutensa sen ilmenemisessä.

Toisin sanoen optimaalisella ruokinnalla voidaan mahdollisesti estää kasvuhäiriön kehittyminen yksilöllä, jolla on siihen perinnöllinen taipumus. Kaikkien kyynärnivelen kasvuhäiriöiden seurauksena on ainakin hoitamattomana nivelrikko. Kyynärnivelen nivelrikko invalidisoi koiraa yleensä pahemmin kuin esim. lonkkien nivelrikko, koska koiran painosta noin 60 % on etuosalla. Nivelrikon hoidossa tärkeitä ovat painon pudotus, liikunnan rajoitus ja tarvittaessa käytetään myös tulehduskipulääkkeitä.

Jalostusarvoindeksit (BLUP-indeksit) tehostavat jalostusvalintaa. Indeksissä otetaan huomioon koiran oman tuloksen lisäksi sen kaikkien tutkittujen sukulaisten taso ja poistetaan röntgentuloksiin vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutusta. Jalostusindeksejä lasketaan jo useille roduille sekä lonkka- että kyynärnivelistä. Indeksien laskemisen edellytyksenä on riittävä määrä kuvattuja koiria. Tästä syystä kyynärkuvaukset ovat tärkeitä jokaiselle yksilölle, niin sanotuille ”kotikoirillekin”, vaikka ei koskaan kyseistä yksilöä käytettäisi jalostukseen. Tulokset antavat tärkeää tietoa rotuyhdistykselle rodun nykytilanteesta ja kertovat koirasi terveydentilasta. Kyynärtuloksiin vaikuttavat nykyisten tutkimusten mukaan koirasi perimä, sen ravinto kasvuaikana sekä liikunta.

Lonkka- ja kyynärkuvaukset kannattaa tehdä samanaikaisesti yhdellä rauhoituskerralla. Näin kuvauksen hinta on edullisempi.

Kun tilaat koirallesi ajan eläinlääkärille virallisiin lonkka -ja kyynärkuviin, muistathan tehdä etukäteen sähköisen terveyslähetteen. Suomen Kennelliiton jäsenet voivat tehdä sähköisen terveyslähetteen Omakoira-palvelussa. Ei-jäsenet puolestaan https://www.kennelliitto.fi/tilaaterveystutkimus. Kuvauksen jälkeen eläinlääkäri lähettää röntgenkuvat eteenpäin Kennelliittoon arvosteltaviksi ja tulokset tulevat jalostustietojärjestelmään luettaviksi kaikille ja ovat tällöin myös mukana rodun terveystilastoissa.

Silmäsairaudet

Eurasier kuuluu perinnöllisten silmäsairauksien osalta PEVISA-ohjelmaan (Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma). Virallisessa silmätarkastuksessa koiran silmät tutkitaan silmänpohjan, lasiaisen, linssin, värikalvon, etukammion, sarveiskalvon, sidekalvon ja luomen rakenteiden poikkeavuuksien varalta. Pupillit laajennetaan lyhytvaikutteisella silmätipalla tutkimuksen helpottamiseksi.

Eurasiereiden kannalta merkittävimpiä perinnöllisiä silmäsairauksia ovat distichiasis / ektooppinen cilia (ylimääräinen ripsi,(ripsiä) / karva (karvoja) luomiraon reunassa/ luomen sisäpinnalla sidekalvolla), entropium (luomen sisäänkiertymä), ektropium (luomen uloskiertymä), glaukooma (silmänpainetauti), HC (harmaakaihi) ja PRA (verkkokalvon rappeuma). Löydökset kirjataan viralliselle kaavakkeelle.

Virallisia silmätarkastuksia saa Suomessa tehdä vain ECVOn (European College of Veterinary Ophthalmologists) hyväksymät ja Kennelliiton nimeämät silmätarkastuseläinlääkärit. Tulokset tallennetaan Suomen Kennelliiton rekisteriin ja ne ovat julkisia perinnöllisten silmäsairauksien osalta ja ovat saatavissa myös rotuyhdistyksen käyttöön. Tutkimuksia tekeviä silmätarkastuseläinlääkäreitä löytyy Suomen Kennelliiton ja ECVOn kotisivuilta. https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveyskoiran-terveyskoiran-terveystutkimukset/silmapeilaus-tarkka-tutkimus

Virallisen silmätarkastuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä perinnöllisten silmäsairauksien esiintymistä rodussamme. Virallisen tutkimuksen alaikäraja on 12kk. Tutkimus on eurasiereilla voimassa 2 vuotta.

Polvet

Virallisessa polvitutkimuksessa eläinlääkäri tutkii koiran polvilumpion liikkuvuutta käsin kokeilemalla (tutkimus ei vaadi rauhoitusta). Tutkimushetkellä koiran tulee olla vähintään 12 kk vanha ja mikäli tutkimus on tehty alle 3-vuotiaalle koiralle, tulee tutkimus tehdä uudelleen koiran täytettyä kolme vuotta. Luksaatio luokitellaan asteisiin 0, I, II, III ja IV riippuen siitä kuinka paljon lumpio liikkuu pois paikaltaan.

Polvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle eli polvilumpion sijoiltaan menolle. Jalka-asento on virheellinen ja polvilumpion telaurat ovat liian matalat. Patellaluksaatiota esiintyy suhteellisen runsaasti kääpiöroduilla ja sellaisilla suuremmilla roduilla, joilla on suora takajalka. Vika on periytyvä. Patellaluksaatio voi myös pahentua, eikä nuorena (12 kk iässä) saatu tulos välttämättä ole lopullinen. Jalostukseen suositellaan käytettävän ainoastaan 0- tai 1-asteen polvet omaavia koiria. Jos koiran polvet eivät ole terveet, tulee suunnitellun pentueen toisen vanhemman olla näiltä osin terve. Koiria, joilla on operoituja polvia, ei tule käyttää jalostukseen.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) johtuu liian alhaisesta kiertävien kilpirauhashormonien määrästä. Kilpirauhasen vajaatoiminta on koiran yleisin sisäerityssairaus. Sairauden esiintyvyys on keskimäärin 0,2 – 0,4 % kaikista koirista, mutta joissakin roduissa esiintyminen on huomattavasti yleisempää. Kilpirauhasen vajaatoiminta on autoimmuunisairaus, jolla on geneettistä taustaa.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa poteva koira on tyypillisesti kooltaan keskikokoinen tai suuri ja iältään keski-ikäinen (4-11-vuotias). Kliiniset oireet kehittyvät, kun noin 75 % kilpirauhaskudoksesta on tuhoutunut, joten sairaus on voinut olla olemassa kuukausia tai vuosia ennen oireiden puhkeamista. Vuoden 2016 terveyskyselyn mukaan kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia eurasiereita on 5 % , kerhon tiedossa on kuitenkin useampia tapauksia. Kilpirauhasen vajaatoiminta ei haittaa koiran normaalia elämää, jos lääkitys on kunnossa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen ja koska rodulla on mahdollinen perinnöllinen alttius sairastua tietoon tulleiden tapausten perusteella, tulee myös sairaan yksilön jälkeläisten jalostuskäyttöön suhtautua varauksella.

Suositellaan, että jalostukseen käytettävät koirat testattaisiin kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta. Nuorille, 1–2 vuotta vanhoille koirille suositellaan TGAA-testiä (tyreoglobuliinivasta-ainetesti). Yli 2-vuotiailta koirilta suositellaan lisäksi määritettävän TSH ja T4 hormoniarvot. Koira, jonka TGAA-testitulos on positiivinen, mutta joka ei osoita kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ja sen TSH ja T4 arvot ovat viitearvojen sisällä, voidaan parittaa vain TGAA negatiivisen koiran, jolla on normaalit TSH ja T4 arvot, kanssa.Käytettäessä TGAA positiivista koiraa jalostukseen sen TSH ja T4 hormoniarvojen määrityksestä ei saa astutushetkellä olla yli 6 kk:ta aikaa ja koiraa tulisi käyttää jalostukseen vasta 4-vuotiaana tai vanhempana. Jalostukseen käytetyn TGAA positiivisen koiran jälkeläiset tulee tutkia kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta.

Tällä hetkellä suosituksiin kuuluvien kilpirauhasverikokeiden yleisimmin käytetyt viitearvot:

T4 (tyroksiini, kokonais) 15.0–53.0 nmol/l T4-v (T4-vapaa) 9.0–40.0 pmol/l TSH (tyreotropiini) 0.00-0.50 ng/ml T4/TSH-suhde < 12.0 sairas, 12.0–30.0 raja-alue, >30 terve TGA (tyreoglobuliini autovasta-aineet) <20 % negatiivinen, 20 % -30 % rajatapaus, >35 % positiivinen

Haiman vajaatoiminta

Haiman vajaatoimintaa (Exocrine Pancreatic Insufficiency eli EPI) sairastavalla koiralla haima ei pysty tuottamaan tarpeeksi tai ollenkaan koiran ruuansulatukselle tärkeitä entsyymejä. Ilman hoitoa koira kuolee ravinnonpuutteeseen. Haiman vajaatoiminta haittaa suuresti koiran jokapäiväistä elämää, mutta oikealla hoidolla koira voi elää melko normaalisti.

Haiman vajaatoiminnan periytyminen ei ole yksioikoista, mm. Elias Westermarckin tutkimusten tulokset viittaavat autoimmuunisairauteen. Haiman vajaatoimintaa sairastavaa koiraa ei tule kuitenkaan käyttää jalostukseen, eikä myöskään tämän yksilön jälkeläisiä.

Kerholle kertyneen datan perusteella haiman testaaminen on poistettu jalostussuosituksista 2023 alkaen. Haiman vajaatoimintaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

TLI (trypsin-like immunoreactivity) viitearvot ovat 5.0–34.0 ug/l.

Dandy-Walker-Like-Malformation (DWLM)

DWLM on geneettinen poikkeama, jota tavataan eurasier-rodun parissa. Geneettiseen poikkeamaan on nyt muutaman vuoden ollut oma geenitesti, jolla sairautta pystytään kartoittamaan. Poikkeavuus johtuu epänormaalista aivojen kehityksestä, jonka aiheuttaa geneettinen mutaatio.

Koska eurasier on rotuna nuori ja sen jalostus on aloitettu vain pienellä määrällä koiria, rodun sukusiitosaste on ollut korkea. Tämä taas on nostanut riskiä saada pentuja, joilla on resessiivisesti (väistyvänä ominaisuutena) periytyviä häiriöitä.

Lisätietoja DWLM:stä

S-lokus

Monimuotoisuuden säilyttämiseksi on tehty roturisteytyksiä samojedi-rotuisten koirien kanssa, mikä voi lisätä valkoisen värin kantajuutta eurasierissa. Rotumääritelmä ei kuitenkaan salli valkoisia koiria ja valkoinen on ei-toivottu väri.

Jalostustoimikunta suosittelee S-lokus värigeenitestiä kaikille roturisteytyskoirille, sekä niiden tuleville partnereille ja jälkeläisille. Yhdistettäessä kaksi valkoisen värin kantajaa, voi myös syntyä valkoisia koiria. Valkoisen värin kantaja voi ilmiasultaan olla valkoisilla merkeillä (esim. valkea viiru rinnassa tai vatsan alla) tai kokonaan ilman valkeaa väriä.

Yhdistys suosittelee terveystutkimuksia kaikille yksilöille. Mitä enemmän koiriamme tutkitaan, sitä enemmän saadaan erittäin tärkeää tietoa perinnöllisistä sairauksista rodussamme. Tutkimustulokset vaikuttavat jalostusvalintoihin ja rotumme terveyteen tulevaisuudessakin. Kasvattajien, jotka ovat allekirjoittaneet Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen, tulisi noudattaa kasvatustyössään rotuyhdistyksen jalostussuosituksia.

Jalostussuositukset

Teksti SEK ry/jalostustoimikunta