Kesällä -05 meidät valtasi koirakuume. Vanhan koiran kuoleman jälkeen liikunta oli vähentynyt ja koti tyhjä töistä tullessa. Ihan huvin vuoksi otin kirjastosta kasan koirakirjoja ja aloin leikitellä ajatuksella, mikä rotu olisi meille sopiva. Entinen labbis tietysti, mutta paljon näytti olevan muitakin vaihtoehtoja, olisi kiva tutustua erilaiseen rotuun. Vaatimuksia oli: koiran näköinen, helppohoitoinen, liikunnasta tykkäävä, rauhallinen, ei hauku paljon, sopii kerrostaloonkin (jos myöhemmin eläkkeellä muutetaan), ei rähjää, on ystävällinen ja kiltti myös lapsille (lapsenlapsia ajatellen)... Valikoitiin muutama rotu, jota käytiin netissä katsomassa - eurasierpennuthan ovat varsinaisia sydäntenmurskaajia - kyseltiin kasvattajilta, käytiin koiranäyttelyissä ja päätettiin: eurasierpentu hankitaan.
Mutta syksyllä -05 ei ollutkaan pentuja eteläisessä Suomessa niin vaan saatavissa. Pitäisikö kysellä kauempaa vai odottaa talveen. Lähetimme sähköpostia Ruotsin eurasierkerhoon ja saimme pian vastauksen, että punainen narttupentu olisi vapaana Susanne Lundgrenilla (kennel Sund Stamm's). Susannen kanssa vaihdoimme sähköpostia ja saimme pennusta kuvia ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Siinä ei enää pysähdytty miettimään, että hinta oli pari sataa euroa kalliimpi kuin Suomessa (10 000 kruunua). Olimme lähdössä hakemaan pentua, joka oli rokotettu, mikrosirutettu, rekisteröity (Svenska Kennelklubben), katsastettu (besiktningblankett) ja valmis vaihtamaan kotimaata passinsa kanssa (pass för sällskapsdjur). Saimme Suomessa kuitenkin vinkin, että kannattaisi tarkistaa rabiesrokotuksen määräykset ja niinpä selvisi, että rabiesrokotusta ei pennulla vielä ollut, joten Suomeen tulo olisi mahdollista vasta 3 viikkoa rokotuksesta. (15.03.2006 alkaen on saanut tuoda alle 3 kuukauden ikaisiä koiria ilman rabiesrokotusta). Halusimme kuitenkin käydä katsomassa Viiviä sovitun aikataulun mukaisesti ja se oli ihan mukava matka. Tutustuimme Viiviin ja sen äitiin ja siskoon mm., juttelimme kaikenlaista, mitä tuli mieleen kysyä ja sovimme, että Viivi tulee parin viikon kuluttua Suomeen erään toisen kasvattajan kanssa, kun tämä on tulossa Hyvinkään koiranäyttelyyn.
Näin sitten tapahtui ja Viivi matkasi laivalla Suomeen, isänsä kotimaahan. Satamassa olimme vastassa pientä pirteää koiraa, joka suhtautui ihan rauhallisesti taas uuteen autoon ja kotimatkaan Porvooseen. Mukana tuli kassillinen tavaroita uuden elämän aloittamiseen. Aluksi Viivi tuntui olevan vähän varuillaan, mutta parissa päivässä se oli jo sopeutunut ja tutki innokkaasti uusia paikkoja.
Nyt emme enää muista, millaista oli elämä ennen Viiviä...
25.10.2006 Airi Simonsson
« Eurasierpennun tuonti ulkomailta