Milaika's Fenno Farouk "Aku" - Eurasierpennun tuonti ulkomailta

Talvella 2007-2008 selailin ahkerasti ulkomaisia eurasiersivustoja. Innostuin siinä määrin, että lopputuloksena iski kauhea pentukuume. Olin vain hankalan tilanteen edessä, kun isäntä on sanonut että kahta koiraa enempää taloon ei tule tai sitten hän lähtee. Isäntää en voinut hävittää, joten alkoi kova miettiminen, miten saisin niin kovasti haluamani ulkomaisen pennun tuotua.

Kauaa asiaa ei tarvinnutkaan pohtia, kun keksin ratkaisun. Matin perhe oli suunnittelemassa eukun ottoa kesällä. Pääsimme heti heidän kanssaan yhteisymmärrykseen ja sovimme, että minä haen pennun ja sijoitan sen heille. Asumme 4 km säteellä joten tulisin näkemään pentua usein.

Nyt piti löytää enää sopiva pentu. Tarkoitus oli etsiä uutta verta, jotta tuonti mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyttäisi myös eurasierin jalostusta Suomessa. Sepä ei niin helppoa ollutkaan. Etsimme ympäri Eurooppaa, olin valmis hakemaan pennun sieltä mistä se vain löytyisi. Sain hyvin yhteyksiä sekä yksittäisiin kasvattajiin että eurasierkerhoihin. Pentueilmoituksia kevään aikana tuli useampi kymmenen, joista yksikään ei ollut sopiva Suomeen tuontia ajatellen. Joka ikisen pentueen / astutuksen, jonka sain tietää, tarkistutin aina Marilla. Hänelle sydämelliset kiitokset, kun jaksoi aina, lähes päivittäin kuluttaa aikaansa tutkimalla näitä yhdistelmiä! Välillä valtasi jo epätoivo, kun tuntui niin uskomattoman hankalalta löytää sopiva pentue. Ennen tätä prosessia en osannut kuvitellakaan, kuinka paljon Suomen ja Euroopan koirat ovat sukua keskenään. Yhtä astutusta Saksassa odotin jo innolla ja ajattelin, että vihdoinkin on jotain konkreettista mitä odottaa. Astutus ei kuitenkaan onnistunut, joten se siitä taas. Etsintä sai jatkua.

Maaliskuun lopulla eksyin sattumalta Milaika's kennelin sivuille. Tiesin jo, että Dulcin yksi pentu, Milaika's Captain on tuotu Suomeen. Dulci oli nyt astutettu keväällä Milaika's Dustylla. Katselin sukutauluja ja innostuin. Sehän näytti hyvältä. Kirjoitin heti Rikkelle ja hän lupasi urospennun Suomeen. Hetken aikaa tiedustelimme vielä muita astutuksia, mutta kun sopivampaa ei kohdalle osunut, varasin pennun Rikkeltä. Tässä kohtaa kuume oli jo niin kova, että pennun odottaminen muutenkin oli jo yhtä tuskaa. 04.04. tuli ilmoitus, että pennut ovat syntyneet. Jippii, vihdoin meillä on pentu kasvamassa!

Pennun syntymän aikoihin Vallisen perhe alkoi jännittää pennun tuloa ja tulevaa kasvatusvastuuta. He tosin ovat kasvattaneet ennenkin koiran ja lisäksi kuusi lasta, joten en hetkeäkään epäile, etteikö pennun kasvatus heiltä olisi loistavasti sujunut! He toivat myös esiin, että Harahill's Kerberos, Keke olisi heidän unelmakoiransa. Pari päivää asiaa väänsin, käänsin ja itkin. Koin, ensin että petän Keken täysin, jos annan sen pois, vaikka olen luvannut siitä pitää huolen loppuun asti. Todellisuudessa Keke tulisi saamaan parhaimman mahdollisen kodin. Sitten ratkaisu oli selvä, Keke muuttaa Valliselle ja uusi tulokas tulee meille. Sen jälkeen vasta kova odotus alkoikin. Päivittäin monet kerrat sähköpostilla katsomassa, josko Rikke on lähettänyt uusia kuvia tai kuulumisia.

07.06. koitti se odotettu päivä. Pentu tulee kotiin. Aamulla klo 04.30. matka alkoi kohti Helsinkiä. Lensin aamupäivän koneella Kööpenhaminaan. Päästessäni kentältä ulos, minua oli vastassa mitä ihanin näky. Eukkunarttu ja kaksi suloista pentua. Rikke tuli minua vastaan kentälle. Helena oli kertonut minulle vain hyvää Rikkestä ja hänen koiristaan, niin minulla ei ollut tarvetta mennä hänen luotaan pentua hakemaan. Tunnin verran ehdimme siinä jutella ja hoitaa paperiasiat kuntoon. Meidän uusi lauman jäsenemme, Milaika's Fenno Farouk oli valmis lähtemään kohti Suomea. Se tiesi sen itsekin, koska lähti rinta rottingilla mukaani. Ei kertaakaan edes vilkaissut taakseen! Pentu oli jo valittu aiemmin. Kuvia Rikke lähetti ja kertoili pentujen luonteesta. Hän ehdotti meille tätä pentua ja kyllä se juuri oikea oli, ehdottomasti! En voi muuta sanoa kuin, että arvostan todella hänen näkemyksiään.

Enpä ole vielä koskaan saanut niin paljon huomiota osakseni, kuin pennun kanssa lentokentällä. Kaikki kävi hyvin nopsasti ja klo 12.15. istuimmekin jo koneessa, pentu lentolaukussaan jaloissani. Lentomatka oli ihmeellinen, pentu vain nukkui. Edes koneen laskeutuessa se ei herännyt kun kurkkailin sitä luukusta. Helsinkiin saavuttuamme pissatin pennun ja jatkoimme heti kohti Poria. Lentokentällä pentu vaikutti hyvin itsetietoiselta, hurmaavalta tanskalaispojalta. Automatkankin taas pentu vain nukkui. Aloin jo miettiä, voiko se olla ihan terve... Ihmettelin miten 9 viikkoinen pentu voi olla noin rauhallinen. Päästyämme illalla kotiin, poika tutki paikat ja sen jälkeen se oli heti kuin kotonaan.

Nyt se on ollut meillä kolmisen viikkoa ja tuntuu kuin se olisi aina ollut meillä. Siitä rauhallisuudesta. Eipä ole enää rauhallinen, eikä ollut enää silloinkaan kun päästiin kotiin. Poika, joka sai nimekseen Aku, on aika rasavilli pojankoltiainen. Ilmeisesti rauhallisuus johtui vain siitä, että Rikke oli nähnyt todella vaivaa ja totuttanut pennun lentolaukkuun sekä autossa oloon. Siellä ollessaan, samoin kuin autossa, se rauhoittuu heti. Kiitokset siitä hänelle!

Näin jälkikäteen täytyy sanoa, että onneksi jo ennen hakumatkaa varmistui, että pentu tulee meille. Enpä tiedä olisinko sitä enää pystynyt kenellekään muulle antamaan. Se valtasi sydämeni täysin sen päivän aikana. Kaikkien kannalta asiat ovat nyt hyvin. Lapsia yli kaiken rakastava Keke saa asua nyt lapsiperheessä ja leikittää kaikki lähialueenkin lapset suurella innolla. Keke kotiutui todella nopeasti ja hyvin uuteen kotiinsa. Ja Remu, Harahill's Hazard hyväksyi uuden tulokkaan huomattavasti nopeammin kuin Keken viime kesänä. Ei senkään hermot mennyt niin pahasti kuin odotin...

Kaiken kaikkiaan, tuonti sujui loistavasti, ilman ainoatakaan ongelmaa (jos ei lasketa sitä, että auto meni hukkaan lentokentän parkkihallissa. ;) Ja pentu, jonka sain on niiiiiin ihana!! Todella avoin, älyttömän leikkisä, hirmu "touho ja tuho"! Varmasti haen tulevaisuudessakin ulkomailta (ilman kauheaa kiirettä ja kuumetta, jos mahdollista)...!!

Mutta ensin annetaan Akun kasvaa rauhassa... Ja katsotaan mihin meidän rahkeet riittää TOKOssa... Tavoitteita on... ;)

27.06.2008 Elisa Huhtala

« Eurasierpennun tuonti ulkomailta