paikka: Scandic Hotel Tampere, TEAMS kokous
Osallistujat:IFEZ on alunperin kolmen eurasier-kerhon (Saksalaiset ZG ja EKW sekä Suomen SEK) perustama eurasier-yhdistys, johon kuuluu nykyisin 11 jäsentä. Yhdistys on perustettu halusta parantaa jalostusta edistävää tiedonvaihtoa ja ylläpitää eurasier-tietokantaa. Vuonna 2006 IFEZ tunnustettiin ainoaksi eurasier-rodun maailmanyhdistykseksi FCI:n kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen perusteella. Tällä hetkellä jäsenmaat kokoontuvat kerran vuodessa keskustelemaan yhdistykseen ja rodun terveyteen liittyvistä asioista ennalta sovittuun maahan. Koronan vuoksi viimeiset kaksi vuotta kokoukset on pidetty etänä.
Lauantai 31.10.2021 klo 10:30-18:00, Yhdistyksen asiat
Tänä vuonna aloituspäivän aiheena oli IFEZin tulevaisuus ja uudet sopimukset. Kerhoja oli pyydetty valmistelemaan ehdotuksia etukäteen, joihin muut olivat voineet
etukäteen tutustua. Kaikille jäsenille oli varattu myös puheenvuoro kokouksessa, jossa asian, ideat ja toivomukset sai esittää.
Lähes kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että IFEZ on edelleen tarpeellinen eivätkä ole valmiita luopumaan yhteistyöstä. Tällä hetkellä moni jäsenmaa toivoo
tiiviimpää yhteistyötä kansainvälisesti tavoitteena edelleen vaalia rodun terveyttä. Muutoksen kannalla olevat jäsenet toivovat tasapuolisuuden nimissä, että
ensisijainen kommunikaatiokieli olisi jatkossa englanti saksan sijaan. (Tällä hetkellä IFEZ on määritelty kaksikieliseksi yhdistykseksi, mutta valtakielenä on jo
pitkään ollut saksa, englannin kielen käyttö on kuitenkin lisääntynyt kokouksissa huomattavasti viime vuosina). Yleisesti toivottiin lisää jäseniä/jäsenmaita sekä
tekijöitä ja selkeämpää työnjakoa. Linjanvetoa olisi tärkeä miettiä jäsenmaiden kanssa siitä miten IFEZ:iä viedään eteenpäin. Asiasta äänestettiin.
Kokouksessa kävi ilmi, että osa jäsenistä haluaa edelleen pitää IFEZ:n alkuperäisessä tarkoituksessaan ja nykymuodossa, joka on käytännössä kokoontua kerran
vuodessa jäsenmaiden kesken keskustelemaan ajankohtaisista, erityisesti rodun terveyteen liittyvistä asioista. Moni paikallaolija toivoi kuitenkin IFEZ:ltä
monimuotoisempaa roolia ja aktiivisempaa otetta asioihin. Osallistujat toivoivat kuten yllä mainittu: lisää jäsenmaita/jäseniä, avoimempaa yhteistyötä eri
maiden välillä ja aktiivisempaa tiedonvaihtoa ja pohjana tälle tietojen vaihdolle online-tietokantaa.
Kokouksessa päädyttiin äänestämään IFEZin tulevaisuuden linjauksista, koska keskusteluissa ei päästy yhteiseen näkemykseen asiasta. Äänestystulos oli uudistuksen
puolesta 9 ääntä ja nykyisessä systeemissä pysymisen puolesta 2 ääntä. Äänestyksen seurauksena todettiin, että on tarpeellista muodostaa työryhmä, joka lähtee
työstämään ehdotusta uusille suuntaviivoille ja toimintatavoille. Työryhmään valittiin 5 jäsenmaata: Hollanti (EVN), Iso-Britannia (SEA), Saksa (ZG), Belgia (ECB),
Italia (ECI) ja Suomi (SEK). Hollannin Paul Spoelder valittiin työryhmän vetäjäksi. Työryhmässä mukanaolo on historiallisessakin mielessä Suomelle kunnia-asia.
Suomi on ollut perustajajäsenenä IFEZ-organisaatiossa Satu Rossow:in johdolla (kennel Kieristinga) ja nyt Suomi on jälleen merkittävässä asemassa linjaamassa IFEZin
tulevaisuutta. Satu Rossow on ollut aikanaan avainasemassa eurasier-rodun tuomisessa Suomeen.
Tietokanta
IFEZ on luonut ja ylläpitää tietokantaa, joka pitää sisällään terveystietoja eurasiereista koko organisaation historian ajalta (vuodesta 1996) ja tietokannassa on
yli 30.000 eurasierin terveystietoja. Jokaisella jäsenmaalla on kerrallaan ainoastaan yksi henkilö (yleensä jalostustoimikunnan puheenjohtaja), jolle on annettu
valtuuden tietokannan käyttöön. Tietokannassa saattaa olla yli 30 eri terveyteen ja koiran ominaisuuksiin liittyvää tietoa, joita kasvattajat voivat hyödyntään
jalostustoimikunnan kautta.
Viime vuonna kokouksessa päätettiin lopullisesti IFEZ-tietokannan siirtämisestä online-versioksi. Tämä oli tarkoitus toteuttaa ensisijaisesti siirtämällä nykyinen
tietokanta sen kehittäjän Georg Petermeyerin johdolla online-versioksi, mutta valitettavasti Peterin oma tilanne ei ole mahdollistanut muutoksen loppuun viemistä
sovitussa aikataulussa ja koska tietokanta on ollut käytännössä kokonaan Georgin varassa, muutostyöt pysähtyivät ja järjestelmää ei ole saatu siirrettyä
selainversioksi.
Koska edelleen lähes kaikkien jäsenten tahtotila on päivittää ja saada onlineversio tietokannasta käyttöönsä, sovittiin että Stephanie, joka työskentelee samassa
Itävallan kerhossa kuin Georg, sekä Renate (EVN), joka on ollut jo pitkään tietokannan päivitystyössä mukana auttamassa Georgia, ottavat vetovastuun nykyisen
tietokannan siirrosta online versioksi. Tämä on tarkoitus toteuttaa lähikuukausien aikana ja jäsenille on piakkoin tulossa kokeiluun versio online-tietokannasta.
Kokouksessa keskusteltiin, että uudelle ja ajanmukaisemmalle tietokannalle olisi edelleen ehdottomasti tilausta, vanhan järjestelmän selainversio on lähinnä
hätäapu tilanteeseen. Tällä hetkellä yhdistyksellä ei ole omasta takaa osaamista uuden tietokannan luomiselle alusta asti kuten vuonna 1996. Tämä tarkoittaa
sitä, että uutta tietokantaa lähdetään jälleen etsimään työryhmän avulla. Eri vaihtoehtoja on esitetty yhdistykselle jo vuonna 2017, mutta tuolloin ehdotus
tietokannan verkkoon siirrolle sai vielä aikaan paljon vastustusta ja ehdotusta ei viety loppuun asti.
Yhdessä todettiin, että jatkossa tietokannan ylläpito ei voi olla enää yhden ihmisen varassa. Aiheen työryhmään nimettiin alustavasti ainakin USEC, ECA:n
Monika Petermayer sekä Norjan Bettina Franz. Täysin uuden tietokannan käyttöönotosta tulee suurella todennäköisyydellä kustannuksia IFEZ:lle ja sitä kautta
jäsenmaille, koska on epätodennäköistä, että yhdistyksen käyttöön soveltuva tietokanta saataisiin käyttöön ilmaiseksi. Kaikki jäsenmaat suhtautuivat tähän
asiaan kuitenkin myönteisesti ja useat jäsenet kertoivat heidän kerhojensa varanneen jo budjettiin varoja tietokannan kustannuksiin, Suomen tulisi tehdä samoin.
Terveys ja jalostusasiat
Tammikuun lehdessä julkaistaan tarkemmat tiedot muiden maiden vuosiraporteista IFEZ:lle.
Kokouksessa käsiteltiin eri maiden mahdollisia muutoksia jalostussuosituksissa. Suomen osalta tuotiin esille ensi vuoden päivittyvä PEVISA vuosille 2022-2024.
Muiden maiden osalta ei suuria muutoksia oltu tehty.
Viime vuoden jatkona keskusteltiin urosten maksimi jalostuskäytöstä, aiemmin joissain maissa oli ollut ongelmaa ns. “matador-urosten” käytöstä, eli samalla
uroksella on useita pentueita (useissa maissa), jolloin yksittäisen uroksen geenien painoarvo syntyneissä pennuissa nousee turhan suureksi. Osassa maita oli
asetettu viime vuoden jälkeen suositus, että yhdellä uroksella olisi maksimissaan 2 pentuetta kotimaassaan ja 2 pentuetta oman maan rajojen ulkopuolella ja
mikäli urosta halutaan jostain syytä käyttää tätä enemmän, kotimaan kahdesta pentueesta tulisi olla vähintään 70 % pentueiden pennuista terveystutkittuja
ja tämän jälkeen urosta voitaisiin käyttää vielä yhden tai kaksi kertaa lisää. Tämänkaltaisia suosituksia oli ainakin Saksassa ja Hollannissa.
Kokouksessa käsiteltiin nykyisiä eurasierpentujen hintoja. Useat kerhot olivat huolissaan nousseista hinnoista, joista osa on selitettävissä kohonneiden
kustannusten vuoksi, mutta ei kaikki. Eurasierpennun hinta vaihtelee tällä hetkellä 1300 eurosta n. 2000 euroon. USA:ssa pentujen hinnat olivat kalleimpia
vaihdellen 2500 ja 3500 euron välillä. Osa kerhoista toivoi vahvempia suosituksia myös pentujen hintojen osalta, mutta loppujen lopuksi päätös on tässäkin
aina kasvattajalla ja pentujen myyjällä, joten toistaiseksi IFEZ:llä ei ole antaa pennun suositushintaa.
Osassa jäsenmaita on edelleen käytössä ns. “takuuraha”, jonka kasvattaja tai maan kerho/yhdistys pidättää, joka palautetaan tiettyjen terveystutkimusten
suorittamisen jälkeen. Itävallassa oli suunnitteilla tämän rahamäärän nostamista korkeammaksi. Suomessa kasvattaja voi itse määritellä kyseisen ehdon
myyntisopimukseen, SEK:lla ei ole kyseistä pykälää suosituksissaan. Kerho maksaa tällä hetkellä tukea sekä PCD tutkimukseen että luonnetestattaville
eurasiereille.
ED eli kyynärkuvauksien määrä muissa maissa on ollut hieman nousussa. Joissain maissa on todettu olevan jonkin verran kyynärien ongelmia, eikä kyynäriä ole
totuttu kuvaamaan, joten todellinen tilanne on edelleen hieman epäselvä. Suomen edustajat totesivat kokouksessa, että täällä on kuvattu kyynäriä vuodesta
1996 lähtien ja lähes jokaisella jalostuskoiralla on ED tulos, joten Suomen osalta suurta ongelmaa ei nähdä. Tästä huolimatta viime vuosina on tullut
muutamia yksittäisiä koiria, joilla on ollut huonompia kuvaus tuloksia ja tilannetta tulisi pitää silmällä. OCD eli olkanivelen osteokondroosia ei ole
eurasiereilla juuri missään maassa havaittu.
PCD:n (keuhkojen värekarvojen synnynnäinen toimintahäiriö) osalta ollaan hieman umpikujassa. Bernin yliopisto on tullut toistaiseksi siihen tulokseen, että
eurasiereilla tavattu PCD ei välttämättä ole PCD vaan jokin vastaava sairaus. Lisää tietoa ja näytteitä kaivataan edelleen. Ruotsissa on tullut esille vuoden
aikana useita sairastuneita koiria, mutta muissa maissa ongelmaa ei kerhoille raportoida, joten oikean tilannekuvan saaminen tuntuu tällä hetkellä lähes
mahdottomalta. Suomessa jalostustoimikunnalla on edelleen tiedossa ainoastaan yksi suomalainen PCD sairastunut eurasier. Toivomme edelleen aktiivisuutta,
eli mikäli koirasi kärsii hengitystien ongelmista, ole matalalla kynnyksellä yhteydessä jalostustoimikuntaan.
Myös epilepsian tilannetta rodussamme kartoitettiin. Ainoastaan yksittäisiä tapauksia tullut tietoon maailmanlaajuisesti.
Epilepsia ei vaikuta onneksi olevan kovinkaan yleinen sairaus eurasiereiden parissa.
Brigitte esitteli IFEZille ideaa koirien pisteytysjärjestelmästä jalostuksen apuna. Tällöin kaikki koiran ominaisuudet otettaisiin huomioon luonteesta
terveysasioihin ajatuksena löytää myös kotikoirat jalostuksen pariin. Koska asia oli esillä ensimmäisen kerran ei päätöksiä sen suhteen tehty, mutta
kovinkaan suurta kannatusta tämä ei tuntunut jäsenten keskuudessa saavan.
Sunnuntai 31.10.2021 klo 11:00-13:00 budjetti ja muut kokousasiat
Sunnuntaina jatkettiin viimeisen moduulin parissa ja tehtiin linjavetoja vuodelle 2022. IFEZin sihteerin arvio ensi vuoden kuluista kerhoille jaettavaksi oli
400 euroa, joten montaa euroa per kerho ei liene tulevan maksuun, mutta lopulliset kustannukset saadaan myöhemmin.
Nykyinen sihteeri Gisela ehdotti, että uutta puheenjohtajaa ja sihteeriä ei valittaisi samana vuonna, jotta toiminta saadaan pidettyä sujuvana.
Gisela on ollut IFEZin sihteeri käytännössä perustamisesta lähtien ja hän toivoisi pikkuhiljaa jatkajaa työlleen. Hän toivoi, että kerhojen
halukkaat jatkajat olisivat yhteydessä, jotta voitaisiin sopia esim. kaksivuotisesta opetuskaudesta, jonka aikana Gisela tutustuttaisi uuden
sihteerin toimintaan mukaan, jotta jatkaminen sihteerin töiden parissa jatkuisi uuden tekijän myötä saumattomasti. Sekä sihteeri että nykyinen
puheenjohtaja (Paul Spoelder, EVN) jatkavat kauttaan ainakin ensi vuoteen jäsenten toivomuksesta.
IFEZillä on oma nimetty edustaja FCI:n suuntaan, jota ei tässä kokouksessa valittu. Nykyinen henkilö ei ole enää halukas jatkamaan. Normaalisti tehtävään on
valittu EKW:sta saksalainen ulkomuototuomari, joka tietysti rajoittaa mahdollisen uuden henkilön valintaa. Nyt selvitetään, voidaanko pestiin valita myös
jonkun muun maan ulkomuototuomari. Asiaan palataan myöhemmin sopivan henkilön/henkilöiden löydyttyä ennen loppuvuotta ja asiasta äänestetään.
Lopuksi sovittiin todella poikkeuksellisesti, että normaalin yhden vuositapaamisen sijaan IFEZ kokoontuu erilaisilla kokoonpanoilla vuonna 2022 peräti
neljä kertaa. Lokakuussa 2022 on tarkoitus kokoontua keskustelemaan normaaliin tapaan Hollantiin fyysisesti. Tämän lisäksi kokoonnutaan alkuvuonna helmikuussa
ja toukokuussa keskustelemaan TEAMSin välityksellä terveyteen ja jalostukseen liittyvissä asioissa n. 3 tunnin iltakokouksissa arkena. Huhtikuussa jokaisen
maan jalostustoimikunnan puhenjohtajat esittävät Teams-kokouksessa ehdotuksensa IFEZin tulevaisuudensuunnitelmista, jotka työryhmä (Suomi mukaan lukien) on
valmistellut. Asian läpikäymisen jälkeen on tarkoitus vielä saman vuoden aikana tehdä asiaan liittyvä lopullinen äänestys.
Mielenkiintoinen vuosi siis tiedossa!
Tähän loppuun haluasimme lisätä pienen katsauksen IFEZin toimintaan nykyisen jalostustoimikunnan silmin. Nykyinen jalostustoimikunnan kokoonpano on alkanut
muodostumaan 2017, joka oli myös Sonjan ja Joannan ensimmäinen toimintakausi jalostustoimikunnassa. Tilanne oli tuolloin aika haastava meille uusille
tekijöille, mm. IFEZ-tietokannan päivitys oli erinäisistä syistä jäänyt tekemättä useiden vuosien ajalta ja kokeet tekijät olivat jo siirtyneet syrjään
tai eivät pystyneet enää juurikaan osallistumaan kerhon toimintaan. Tämän lisäksi kaikki aikaisempi jalostustoimikunnan tiedonvaihto ja materiaali ei
ollut saatavilla.
Heti ensimmäisenä vuotena ajauduimme tilanteeseen, että Satu Rossow, joka oli ollut Suomen edustaja jo vuosia IFEZ-kokouksissa, ilmoitti yllättäen viimeisenä
iltana ennen kokousta joutuvansa jäämään pois sen vuoden kokouksesta ja me uudet tekijät olimme yksin edustamassa kansainvälisessä IFEZ-kokouksessa, tuntematta
sieltä ketään ja lähestulkoon ilman saksan kielen taitoa. Tuolloin kokouksen kieli oli ainoastaan saksa. Olimme tuon kokouksen täysin Tanskan edustajan varassa,
joka käänsi kokousta meille englanniksi sen mitä ehti ja osasi. Tuosta lähti liikkeelle meidän verkostoituminen eri jäsenmaiden osallistujien kanssa. Mieleen jäi
kyllä mukavat ihmiset, mutta vielä aika vanhoillinen ja tiukka linja eri asioista ja kohtuu intensiivinenkin kokouskokemus paikoitellen, kun kipinät eri ihmisten
ja mielipiteiden välillä sinkoilivat.
Nyt viisi vuotta myöhemmin voimme iloisena kirjoittaa, että aika alkaa tehdä tehtävänsä ja muutoksen tuulia on ilmassa enemmän kuin koskaan.
Ensimmäistä kertaa useilla ihmisillä tuntuu olevan oikea tahtotila viedä asioita eteenpäin muutakin kuin vain ajatuksen tasolla ja englannin
kielen lisääntyminen kokouksessa on tuonut lisää osallistujia. Nyt myös niiden maiden edustajat, joilta saksan kielen taito puuttuu, voivat
vihdoin osallistua kunnolla ja heidänkin mielipiteitään kuunnellaan. Tasa-arvossa on menty siis pitkälle eteenpäin! Mukana on edelleen kokeneita
konkareita, mutta myös nuorempaa verta ja tuoreita ajatuksia on saatu mukaan toimintaan.
Se, että olemme nyt työryhmässä vaikuttamassa ja suunnittelemassa kansainvälisen yhdistyksen toimintaa, jossa on jo valmiina vankka pohja ja meidän mielestä
hurjasti mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa on oikeasti todella hienoa! Ensisijaisesti Suomea edustaa työryhmässä jalostustoimikunnan sihteeri
Joanna, mutta saa apua myös Essi Saviolta (saksan kielen kääntäjä) ja tietysti tarvittaessa myös muilta jalostustoimikunnan jäseniltä. Toivomme
sydämestämme, että ensi vuoden jälkeen voi rinta rottingilla raportoida uusista linjauksista IFEZin toiminnassa, joilla pääsemme entisestään laajentamaan
yhteistyötämme eri maiden kanssa ja tuomaan omalta osaltamme mukaan yhteistyön ja avoimuuden ilmapiiriä.
Joanna
Jalostustoimikunnan sihteeri
Sonja
Jalostustoimikunnan puheenjohtaja
(Yhteistyön tuloksena IFEZ työryhmältä: Mordan-Grimm, Franz, Stegman, Velthoen & Taddei. Esitys pidetty IFEZ-kokouksessa 2021, käännetty ja kirjoitettu
esityksen pohjalta jalostustoimikunnan sihteerin toimesta)
OFA:n (the Orthopedic Foundation for Animals, perustettu 1966 alunperin yksityiseksi voittoa tavoittelemattomaksi järjestöksi) mukaan eurasier on tällä
hetkellä kolmannella sijalla kilpirauhasen yleisyydessä. Listaukseen on otettu mukaan rodut, joista on analysoitu vähintään 50 tulosta, eurasier-rodulla
otanta on tällä hetkellä 160 kappaletta. Statistiikka on kerätty vuosilta 1974-2020.
Lyhyesti:
Toim. huom: Eli enemmän kuin joka kymmenes eurasier sairastuu kilpirauhasen vajaatoimintaan (14,4 %) ja määrä saattaa pahimmillaan olla kaksinkertainen (30 %), eli enemmän kuin joka neljäs koira saattaa sairastua. Suomessa tehdyn kyselyn perusteella kilpirauhas sairastuneiden määrä oli noin 10 %, joka heijastelee siis vastaavaa tulosta kuin OFA:n statistiikka ja samaa lukua käyttää tällä hetkellä myös IFEZ puhuessaan tilanteesta. Se on joka tapauksessa todella paljon. Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosointi (arviointi jalostukseen):
Autovasta-aineet/autoimmuunisairaus
T4, T4 vapaa
TSH-myytti (kilpirauhasta stimuloiva hormoni)
Mitä tehdä kun arvot ovat epäselviä?