IFEZ konferenssi 31.10.-01.11.2020

paikka: kokous toteutettu koronatilanteesta johtuen Teams-kokouksena, SEK kokoontui Sonja Mattsson-Kareisen luona Akaassa.

• Sonja Mattsson-Kareinen (JTK puheenjohtaja)
• Joanna Viili (JTK sihteeri)
• Jessica Varjonen (Hallituksen puheenjohtaja)
• Essi Savio (saksan kielen kääntäjä)
• Carita Hanninen (jalostustoimikunnan jäsen), poissa

Kokouksen alussa käydyssä keskustelussa on muistutettu, että IFEZin rooli on toimia suositusten antajana, mutta kerhojen vastuulle jää suositusten toteutus ja vieminen jäsenistölle sekä seurata näiden suositusten toteutumista.

Kerhojen tulisi olla yhteneväisiä terveysasioihin liittyen. Näihin liittyen valmistellaan ehdotus/sopimus, joka kaikkien jäsenmaiden puheenjohtajan tulee allekirjoittaa.

Ensi vuoden IFEZ-kokous on päätetty pitää Stuttgartissa 31.10.-01.11.2021 ja siellä on tarkoitus keskustella mm. mahdollisuudesta hyödyntää etäkokousta jatkossakin, esim. joka toinen vuosi sekä jatkaa keskustelua tietokannan tulevaisuudesta. Kokouksessa äänestettiin, että puheenjohtajan (John Stegman) ja sihteerin (Gisela Aach) kautta pidennetään koronasta johtuen yhdellä vuodella ja uudet äänestykset toteutetaan ensi vuoden kokouksessa.

Jokaisen kerhon tulee vuosittain ilmoittaa IFEZin sihteerille henkilö, joka on vastuussa IFEZ-tietokannan päivityksestä.

Ruotsista eurasiereilta löytynyt perinnöllinen sairaus, PCD = Primary ciliary dyskinesia, suomeksi Primaari siliaarinen dyskinesia eli värekarvojen synnynnäinen toimintahäiriö, kartoittaminen ja tilanteen selvitys ei ole valitettavasti edennyt.

IFEZ-TIETOKANTA JA SEN TULEVAISUUS

IFEZ:illä on työn alla uudet kotisivut, joihin pääsimme tutustumaan. Sivut vaikuttivat visuaalisesti todella miellyttäviltä ja helpoilta käyttää. Käännöstyötä tehdään parhaillaan ja sivusto tulee olemaan kaksikielinen kuten IFEZ:kin. Kotisivuille olisi tarkoitus tulevaisuudessa integroida pilvipohjainen tietokanta.

Tietokannan siirtäminen pilveen herättää kuitenkin edelleen hieman vastustusta osan jäsenmaiden keskuudessa. Tietokannan siirtämisestä pilveen on keskusteltu useita vuosia ja asia on onneksi edennyt, mutta yhteisymmärrystä ei ole vielä täysin löydetty. Kokouksessa päätettiin vihdoin, että tietokanta todellakin siirretään tulevaisuudessa pilveen, mutta aikataulusta ja lopullisesta toteutuksesta ei päästy yksimielisyyteen. Isoin ongelma tuntui olevan se, ketkä kaikki sinne saavat oikeudet, millä laajuudella ja kuka valvoo. Keskustelu jatkuu ensi vuonna ja tällä välin kehitystyötä jatketaan. Kehitysehdotukset käy tällä hetkellä läpi henkilö, jolla on antaa ehdotuksiin näkökulma myös juridisesta näkökulmasta (Helmut).

Koska pilvipalveluihin siirtyminen näyttää siirtyvän vielä (useilla vuosilla), on vanhan järjestelmän kehitystyötä jatkettu. Uusina ominaisuuksina järjestelmä on ilmeisesti tarkoitus siirtää offline-palvelusta online-palveluksi. Tämä mahdollistaa mm. eriasteiset oikeudet järjestelmään, eli myös katseluoikeusmahdollisuuden. Toistaiseksi jokaisella kerholla on lähtökohtaisesti yksi henkilö, joka saa oikeuden käyttää tietokantaa ja päivittää sitä. Keskustelussa otettiin esille, olisiko mahdollista saada jonkinasteista katseluoikeutta myös kasvattajille, joka sai todella varovaista kannatusta, mutta ongelmina nostettiin mm. se, että kuka määrittelee kenellä on oikeus nähdä ja millä laajuudella, miten tietojen turvallisuus taataan, sekä kuka niitä hoitaa ja kenellä on päävastuu.

KILPIRAUHANEN

IFEZ teki tänä vuonna Bettina Franzin, Brigitte Mordan-Grimmin ja Mirjam Velthoen vetovastuulla oman kartoituksen kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja tällä kertaa keskittyen pääasiassa T4-arvoon. Jäsenmaista kerättiin tuloksia 1665 kpl, joihin tämänkertaisen IFEZ:in tutkimuksessa data perustui. Vastaavanlainen tutkimus on ilmeisesti tehty Saksassa toisen tahon toimesta, jossa viitearvot poikkesivat jonkun verran nyt tutkituista IFEZ:in vastaavista. IFEZ jatkaa tulosten keräämistä ja analysoimista. Suomi on lupautunut lähettämään tuloksia tutkimusta varten ja erittelemään myös mistä laboratoriosta vastaukset ovat tulleet.

Lähetetyistä ja nyt tutkimuksessa käytetyistä tuloksista n. 4 % oli sairastuneiden koirien. Tutkimus törmäsi samaan ongelmaan, joka on huomattu sekä Suomessa että muissa jäsenmaissa. Sairastuneiden määrä ei edusta oikeaa prosenttia sairastuneiden osuutta populaatiosta, koska kaikkia tutkimustuloksia ei toimiteta jalostustoimikunnille, useimmiten juuri sairastuneita ei ilmoiteta, terveet kylläkin. Keskustelussa nousi esiin, että jäsenmaiden tulisi edelleen kannustaa omistajia / jäseniä tulosten toimittamiseen jalostustoimikunnille.

Bettina ja Brigitte halusivat tuoda ilmi tässä yhteydessä, miten tärkeä kilpirauhanen on kaikelle koiran toiminnalle eikä sitä tulisi missään nimessä vähätellä tai pitää helppona pillerillä hoidettavana sairautena. Kilpirauhanen vaikuttaa todella moneen asiaan koiran kehossa. Lisäksi koiran ja ihmisen kilpirauhasen vajaatoimintaa ei voi ihan suoraan verrata toisiinsa. Tällä hetkellä yksittäinen tärkein mittari heidän mukaansa on Tgaa-arvo, mutta koiran kilpirauhasta ei voi kuitenkaan todeta yhden arvon perusteella, vaan kattavat tutkimukset ovat tarpeen. Suomessa suositellut verikokeet (T4, TSH, Tgaa ja T4v) ovat IFEZ:in mukaan riittävän kattavat ja heidän suositusten mukaiset. Muu oireilu tulee myös ottaa huomioon ja uusia viitearvoista poikkeava verikoe esim. 3 kk päästä, mutta silti viivyttely lääkkeen aloituksen kanssa voi pahentaa tilannetta huomattavasti.

IFEZ-maissa yleinen käytäntö verikokeiden osalta on uusia kokeet esim. joka toinen vuosi ja vähintään aina ennen jalostuskäyttöä ja aina vuosi pentueen jälkeen, Suomen linja on tällä hetkellä hieman tiukempi.

TERVEYSRAHASTO ja ASTUTUSMAKSUT

IZEZ on yrittänyt kerhojen kanssa miettiä tapoja, joilla koiranomistajat saadaan edelleen aktivoitua ja myös “kotikoirat” tutkittua. Useassa maassa otettu käyttöön “deposit” eli rahatalletus -joka palautetaan, kun tietyt tutkimukset ovat tehtyinä. IFEZ pyytää myös Suomea miettimään, voisiko käytäntöä toteuttaa Suomessa. Deposit toteutettu eri tavoin eri maissa, tällä hetkellä vain muutamia maita, jossa se ei ole millään tavalla käytössä. Näihin lukeutuvat ainakin Suomi, Italia ja Iso-Britannia.

Kokouksessa käytiin läpi myös urosten astutusmaksuja. Astutusmaksut urokselle vaihtelivat 70-100 € /pentu tai 10 % pennun hinnasta. Useimmissa maissa ei ollut käytössä “hyppymaksua.” Suomessa osa urosten omistajista pyytänyt korkeampaa hintaa, mikä ei näiden tietojen valossa ole linjassaan muiden IFEZ-maiden kanssa. Useassa maassa on lisäksi käytäntö, jonka mukaan astutusmaksuista usein joustetaan uroksen taholta, mikäli pentuekoko jää hyvin pieneksi.

HUOM. IFEZ:in suositusten mukaan, mikäli nartulla teetetään enemmän kuin kaksi pentuetta, tulisi suurin osa edellisistä pennuista olla terveystutkittuja, jopa niinkin suuri osa kuin 80 %.

MUITA HUOMIOITA TERVEYTEEN JA JALOSTUKSEEN LIITTYEN

IFEZ haluaisi tarkennuksen urosten käytölle myös kansainvälisesti, eli urosten käytössä tulisi ottaa kokonaismäärä huomioon myös maarajojen yli. Edelleen osassa maissa on ongelma matador-urosten käytössä ja näihin tulisi ottaa selkeä linjaus ja rajat.

Joissain maissa on ollut käytössä jalostustarkastuksen tekeminen kotioloissa, joita Suomessakin on aikanaan tehty. Viimeisetkin maat ovat luopumassa tästä käytännöstä ja IFEZ:in suositus onkin tehdä jalostustarkastus vieraassa paikassa, jotta saadaan parempaa tietoa koiran luonteensa kuin pelkästään kotona tarkastamalla saataisiin.

Kerhojen välillä on käyty keskustelua ED, eli kyynärkuvauksista. Kaikissa maissa kyynärät eivät ole kuuluneet tehtävien kuvausten joukkoon, mutta IFEZ ehdottomasti suosittelee myös kyynärien kuvauttamista. Suomessa kyynärkuvat kuuluvat lähes aina pakettiin kun kuvataan lonkatkin ja rahallisesti on ehdottomasti järkevintä kuvata koira mahdollisimman kattavasti samassa nukutuksessa. Bettina huomautti, että koiraa ei tosin ole pakko aina nukuttaa ED-kuvausta varten, mutta tällöin kuvat otetaan ilmeisesti eri kulmasta kuin lonkkien yhteydessä kuvatessa. Tällä ei tosin Suomen osalta ole merkitystä, koska kuten yllä todettu, ei ole mitään syytä olla kuvauttamatta kyynäriä lonkkakuvien yhteydessä.

Korona on aiheuttanut haittaa jalostukselle monella tapaa. Luonnetestejä ja jalostustarkastuksia ei ole monissa maissa saatu järjestettyä, eli koirat eivät ole saaneet ns. jalostuslupaa. Ulkomaisia uroksia ei ole pystytty käyttämään rajojen ollessa kiinni ja FCI on kuitenkin linjannut, että ensikertalaisia narttuja ei tulisi keinosiementää. Lisäksi useat kasvattajat ovat raportoineet narttujen jääneen tyhjäksi ja varauslistat pennuista ovat monessa maassa pursunneet yli äyräiden.

Eri maissa on ollut erilaisia ongelmia terveyden kanssa.

• Maissa, joissa polvia ei ole tutkittu, on alkanut ilmetä polviongelmia.
• Pentumäärissä on raportoitu isoja eroja narttujen ja urosten syntyvyyden välillä, tällä hetkellä näyttäisi, että uroksista on ylitarjontaa.
• Steriilejä uroksia on havaittu etenevissä määrin, tämä tuotiin esille myös Suomen osalta. Koirat ovat olleet monesta eri maasta, sekä tuonteja että omaa tuotantoa.
• Ruotsissa raportoitua PCD sairautta on löytynyt Ranskan lisäksi ilmeisesti myös Norjasta ja Sveitsistäkin.
• Eurasiereilta on alettu raportoimaan sydänongelmia, mikä on todella huolestuttavaa. Suomessa on löydetty muutama tapaus, joissa on ollut jonkinasteisia tapauksia, mutta maailmalla on nyt todettu muutamien eurasiereden kuolinsyyksi DCM, eli dilatoiva kardiomyopatia. DCM voidaan todentaa ainoastaan ultraäänitutkimuksella, joten nykyiset joukkotarkastuksen yhteydessä olevat auskultaatiotutkimukset (sydänkuuntelu) eivät ole riittäviä toteamaan DCM:ää. Jalostustoimikunta seuraa tilannetta ja tiedottaa asiasta tarvittaessa tarkemmin.