Suomen Eurasier Kerho ry

Jalostustoimikunta tiedottaa

26.03.2018

Luonnetesti

Luonnetestistä voidaan olla montaa mieltä, sekä puolesta että vastaan. Joidenkin mielestä se on koiralle kohtuuttoman raskas, toiset taas pitävät sitä parhaana tapana arvioida koiran luonnetta.

Kennelliitto määrittelee luonnetestin seuraavasti:
Luonnetesti on koiran luonteen virallinen testaus ja siten se on ainutkertainen ja vain tietyin edellytyksin uusittavissa. Se ei ole koe eikä kilpailu. Vaikka lopputulos on pisteytetty, on tärkeämpää katsoa lomakkeesta se, mitä koirasta kerrotaan. Testin loppupistemäärä on merkitsevä vain, jos testi on rodulle valionarvon edellytys tai jos se on vähemmän kuin +75 pistettä, jolloin testin saa uusia.

Testi mittaa toimintakykyä uhan alla (kelkka, puolustushyökkäys ja terävyys) ja hämärässä huoneessa ilman uhkaa. Sillä saadaan myös arvokasta tietoa temperamentista ja keskittymiskyvystä, hermorakenteesta, luoksepäästävyydestä ja kovuudesta/pehmeydestä sekä laukauksien sietämisestä. Myös koiran taipumuksesta reagoida asioihin aggressiolla saadaan informaatiota. Luonnetta voidaan ajatella joukkona erilaisia ominaisuuksia ja pistelaskusysteemissä on ajateltu, että jos koiralla jollain osa-alueella on puutteita (esim. pehmeys), sitä voi kompensoida jollain toisella puolella (esim. hyvällä taistelutahdolla), mikä auttaa koiraa eteenpäin hankaluuksista huolimatta.

Liiallinen temperamentti tekee koirasta säheltäjän, joka kuormittaa hermostoa ja hidastaa oppimista, ideaali käyttökoira on vilkas eli havainnoi asioita nopeasti, keskittyy oleelliseen ja sopeutuu tilanteisiin helposti. Seurakoiralle on tärkeää, että koira on tasapainoinen ominaisuuksiltaan. Tasapainoinen, pienellä määrällä kaikkia ominaisuuksia varustettu seurakoira on iloinen ystävä, joka turvaa mielellään laumaansa ja viihtyy sen parissa. Harrastuskoiralta voidaan kuitenkin odottaa enemmän luonteen vahvuutta ja silloin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat hyvät hermot, toimintakyky ja tasapainossa oleva vilkkausaste eli temperamentti.

Testiin saa osallistua mikä tahansa Suomen Kennelliiton rekisteröimä vähintään kaksivuotias, mutta alle seitsemänvuotias Kennelliiton sääntöjen mukaisesti rokotettu ja tunnistusmerkitty koira rodusta riippumatta. Kuten muissakin Kennelliiton kokeissa, antidopingsäännöt pätevät myös luonnetestissä.

Mikä testin tarkoitus on?
Monen mielestä luonnetesti on jonkinlainen kilpailu, jossa pyritään saamaan maksimipistemäärä. Testin alkuperäinen tarkoitus on kuitenkin ollut arvioida palveluskoirien tarpeellisia ja toivottavia luonneominaisuuksia, joten maksimipistemäärän saanut koira ei todellakaan ole kovin mukava koti- tai seurakoira. Siksi on hyvä ymmärtää testin rakenne ja eri osa-alueiden tarkoitus.

Luonnetestissä testataan koirasta yhdeksän eri ominaisuutta: toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Testi on rakennettu niin, että kaikkia ominaisuuksia testataan useammalla testin osalla, jolla varmistetaan että yhteen testin osaan saatu reaktio ei ole ainoa tilanne josta tiettyä ominaisuutta arvioidaan. Kaikki osa-alueet pisteytetään -3:sta +3:een. Koska testi alunperin on suunniteltu palveluskoiria varten, kuvaa siis +3 eniten palveluskoiralta toivottua ominaisuutta ja vastaavasti -3 vähiten toivottua ominaisuutta palveluskoiralta. Tämä on syytä pitää mielessä kun tuloksia tulkitaan yhdessä luonnetestin tuomareiden kanssa.

Edellä mainitun lisäksi eri osioilla on erilaiset painokertoimet jotka vaikuttavat loppupistemäärään. Mitä suurempi kerroin, sen suurempi vaikutus on loppupisteisiin. Jos kerroin on yksi, vastaa se siis loppupisteissä sitä pistemäärää joka tuloksen kohdalla on merkitty. Jos kerroin on vastaavasti 35 ja koira sai tulokseksi +1, on kyseisen ominaisuuden loppupisteisiin vaikuttava arvo +35. Sama tietysti miinuspisteissä. Täten loppupisteet voivat vaihdella -300 ja +300 välillä. Kertoimien vuoksi loppupistemäärä ei koskaan kerro koko totuutta, vaan tarvitaan jokaisen osa-alueen tulos, jotta tulosta voidaan tulkita.

Tulkinnassa olisi myös hyvä ottaa huomioon testattavan koiran ikä ja käyttötarkoitus. Ei ole yhdentekevää, veikö testiin koiran 2-vuotiaana vai 6-vuotiaana. 6-vuotiaalla koiralla on rutkasti enemmän elämänkokemusta ja siten se voi suhtautua asioihin todennäköisesti eri tavalla kuin 2-vuotias. Myöskään ei ole yhdentekevää viekö testiin kotikoiran vai harrastuskoiran. Esimerkkinä palveluskoirapuolelta, suojelua harrastava koira on nähnyt hyökkääviä ihmisiä monesti, ja sen reaktiota tähän hyökkäykseen on muokattu kouluttamalla, kun kotikoira yleensä ei välttämättä ole eläessään nähnyt tai kokenut hyökkäystä. joten se on sille aivan uusi ja vieras tilanne.

Vaikka luonnetestin alkuperäisenä tarkoituksena on ollut arvioida palveluskoirien luonteenpiirteitä, on testiin menijöillä jokaisella syynsä käydä luonnetestissä:

  • osalla roduista testitulos vaaditaan valionarvoa varten
  • JTO määrittelee suosituksen koiran luonteesta
  • toisille se on "kiva tietää" tai leikkimielinen koe
  • osalle kasvattajista se on tapa arvioida omaa jalostustyötä ja osalle harrastajista se voi olla tapa arvioida onko koirasta tiettyyn harrastukseen
  • hyvä ohjenuora jolla viedä koiraa eteenpäin tietyn lajin piirissä.

Luonnetesti on erittäin arvokasta tietoa rotuyhdistykselle, sillä jos riittävän suuri määrä koiria on testattu, voidaan tulosten avulla arvioida onko koiran luonne säilynyt rotumääritelmän mukaisena ja saadaan tietoa muun muassa rodun JTO:n (Jalostuksen tavoiteohjelma). Mitä tarkemmin rotumääritelmä kuvaa toivottua luonnetta, sen paremmin sitä voidaan verrata keskimääräisiin luonnetestituloksiin.

Luonne on koiran keskeisin ominaisuus. Hyväluonteinen, kaikin tavoin rodunomainen koira on jokaisen kasvattajan tavoite – tai ainakin pitäisi olla. Hyväluonteisen koiran kanssa voi harrastaa, tehdä töitä tai muuten vaan elellä ja elämä on mallillaan. Jos koiran luonne kuitenkin sisältää epämiellyttäviä ominaisuuksia, esimerkiksi liikaa aggressiivista reagointia ympäristöön päin, ei elämä sellaisen koiran kanssa ole hauskaa eikä tyydyttävää.

Luonnetestissä saadaan tietoa koirayksilön käyttäytymisestä sille suoritettujen erikoiskokeiden kautta. Saatua tietoa voi hyödyntää koiran koulutukseen, tietoa voi verrata rodun omaan luonneprofiiliin tai sen kehittämiseen ja tietoa voi käyttää jalostusyhdistelmiä suunniteltaessa. SEK ry:llä on paljon tehtävää luonnetestitulosten arvioinnissa ja luonneprofiilin laatimisessa, mutta työ kannattaa, jos halutaan saada tietoa eurasierin luonnekuvasta ja sen mahdollisista muutoksista.

Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä näkyy jokaisen testatun koiran kokonaispistemäärät ja tätä lukua klikattaessa löytyy myös osa-alueiden pisteet eroteltuna.

LUONNE JA KÄYTTÄYTYMINEN
Käsitteiden luonne ja käyttäytyminen välisen eron ymmärtäminen on tärkeää: Luonne muodostuu koiran perinnöllisistä taipumuksista sekä sen saamista kokemuksista ja oppimista asioista. Luonteesta taas voidaan saada viitteitä tarkkailemalla koiran käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Luonne on siis koiran taipumus käyttäytyä tietyllä (samalla) tavalla tietyissä tilanteissa. Perinteinen käyttäytymisgenetiikka olettaa, että ominaisuuksien takana olevat käyttäytymis- ja persoonallisuuspiirteet ovat perinnöllisiä, ja että perimä kattaa noin puolet niiden vaihtelusta. Koska eläinten ajatusten ja tunteiden selvittämiseksi ei ole vielä kehitetty luotettavia mittausmenetelmiä, on tutkittava niiden käyttäytymistä.

Luonneominaisuuksiin vaikuttavien tekijöiden jakautuminen:

  • Geenit n. 40-50%
  • Ympäristötekijät 50-60%
  • Jaettu ympäristö < 10% (kasvuympäristö, joka vaikuttaa sisaruksiin samalla tavalla eli pentue)
  • Ei-jaettu eli uniikki ympäristö (yksilön omat ainutkertaiset kokemukset) n. 25% yksilön kokemasta uniikista ympäristöstä
    • Jalostukseen käytettävän koiran on yleisen jalostusstrategian mukaan oltava hermoiltaan ja käyttäytymiseltään sellainen, että se selviää arkipäivän tilanteista.

      Lähteet:
      Suomen Kennelliitto
      Riitta Liimatainen (Jalostusagronomi, MMM, Opaskoirakoulun johtaja, Kennelliiton MH-kuvaaja sekä luonne-, luonnetesti- ja MH-työryhmien jäsen)
      Tuire Kaimio (eläintenkouluttaja, tietokirjailija, kennel Deictic)


      02.01.2018

      Dandy-Walker-Like-Malformation (DWLM)

      DWLM on geneettinen poikkeama, jota tavataan eurasier rodun parissa. Poikkeavuus johtuu epänormaalista aivojen kehityksestä, jonka aiheuttaa geneettinen mutaatio.

      Koska Eurasier on rotuna nuori ja sen jalostus on aloitettu vain pienellä määrällä koiria, rodun sukusiitosaste on ollut korkea. Tämä taas on nostanut riskiä saada pentuja, joilla on resessiivisesti (väistyvänä ominaisuutena) periytyviä häiriöitä.

      Oireet
      Aivojen epämuodostumat liittyvät pikkuaivoihin ja nesteen täyttämiin tiloihin sen ympärillä. Pikkuaivoilla on tärkeä rooli mm. koordinaatiossa, tarkkuudessa ja motoriikassa. Mikä tahansa tauti, joka vaikuttaa pikkuaivoihin vaikuttaa tavalla tai toisella koordinaatiokykyyn ja voi aiheuttaa ataksiaa, eli liikkumisen koordinoimisen vaikeutumista. Häiriön tärkeimmät tunnusmerkit ovat pikkuaivojen hypoplasia (elimen tai kudoksen epätäydellinen kehitys tai epätasainen kehittyminen), neljännen kammion laajeneminen ja hyvin pieni tai kokonaan puuttuva osa aivoja, joka sijaitsee kahden aivopuoliskon välillä. Näkyvät oireet voivat olla oksentelu, henkinen hidastuminen, kallonsisäinen paine, joka voidaan havaita pään suurenemisena, ulkoneva otsa ja ärtyneisyys. Kaikki tällaiset poikkeavuudet aiheuttavat usein ongelmia liikkeissä, koordinaatiossa, älyssä, mielialassa sekä muissa neurologisissa toiminnoissa. DWLM-sairastuneilla koirilla esiintyy ei-etenevää muotoa pikkuaivojen ataksiasta. Ataksian vakavuus koirilla vaihtelee lievästä keinumisesta/huojumisesta, lievästä liikkeen koordinaation puutteesta, hienovaraisesta kävelyn häiriöstä (etäisyyksiä saattaa olla hankala hahmottaa), epätasapainosta ja lantion raajojen ataksiasta vaikeaan pentujen pikkuaivojen ataksiaan ja jaksottaisiin putoamisiin tai kierimisiin. Jotkut sairastuneet koirat osoittavat merkkejä epileptisiä kohtauksista.

      Genetiikkaa
      DWLM-häiriö periytyy autosomaalisesti resessiivisellä (=väistyvällä) tavalla. Aiheutuneen mutaation suhteen koira voi olla puhdas, kantaja tai sairastunut. Sairastuneen pennun vanhemmat ovat väkisinkin heterotsygootteja, eli kantavat yhtä mutanttialleelia (=geenimuodot eli vastingeenit). Heterotsygooteilla koirilla ei ole oireita. Mutaation homotsygoottisilla koirilla sen sijaan näkyy oireita Dandy-Walkerimaisesta epämuodostumasta. Periaatteessa siis jokaisella pennulla on 25 % mahdollisuus sairastua, 50 % mahdollisuus olla oireeton kantaja ja 25 % mahdollisuus olla terve. Sveitsissä tehdyssä tutkimuksessa, 16 % testatuista koirista oli heterotsygootteja kantajia. Tämä korkea kantaja -prosentti todistaa DWLM -geenitestauksen tarpeellisuuden ja tärkeyden, jotta voidaan välttää sairastuneet pennut. Alla vielä sairauden periytyminen tämänhetkisen tiedon mukaan:

      Isä: Emä: Pennut:
      puhdas x puhdas 100 % puhtaat
      puhdas x kantaja 50 % puhtaat, 50 % kantajia
      puhdas x sairas 100 % kantajia
      kantaja x puhdas 50 % puhtaat, 50 % kantajia
      kantaja x kantaja 25 % puhtaita, 25 % sairastuneita, 50 % kantajia
      kantaja x sairas 50 % kantajia, 50 % sairastuneita
      sairas x puhdas 100 % kantajia
      sairas x kantaja 50 kantajia, 50 % sairastuneita
      sairas x sairas 100 % sairastuneita

      DWLM-näyte voidaan ottaa eläinlääkärin toimesta joko poskisolunäytteenä tai verikokeena, verikoe on näistä kahdesta aina se tarkempi. DWLM näytteitä analysoi ainakin LABOKLIN laboratorio (hyväksytty Kennelliiton viralliseksi geenitutkimuksia tekeväksi laboratorioksi) tai MyDogDNA.

      DWLM testin tuloksen tulkinta:
      Terve (clear)
      Genotyyppi (Genotype): N / N
      Koira ei ole kantaja mutaatiogeenille. On hyvin epätodennäköistä, että koiralle kehittyisi DWLM. Koira ei tule periyttämään mutaatiogeeniä jälkeläisilleen, joten koiraa voidaan käyttää jalostuksessa normaalisti.

      Kantaja (carrier)
      Genotyyppi: N / DWLM
      Koira kantaa yhden kopion mutaatio geeniä ja yhden kopion normaalia geeniä.
      On hyvin epätodennäköistä, että koiralle kehittyisi DWLM, mutta koska se kantaa mutaatiogeeniä, koira voi periyttää DWLM-geeniä jälkeläisilleen 50 % todennäköisyydellä.
      HUOM! Kantajia tulisi yhdistää ainoastaan clear tuloksen saaneen koirien kanssa.

      Sairastunut (Affected)
      Genotyyppi: DWLM / DWLM
      Koira kantaa kahta kopiota mutaatio geenistä ja tulee siksi periyttämään geeniä kaikille jälkeläisilleen. Koiralle kehittyy todennäköisesti DWLM.
      HUOM! Affected tuloksen saanutta koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen.


      15.11.2017

      Jalostustoimikunta ei anna enää ehdotuksia jalostusyhdistelmistä. Voit kääntyä jalostustoimikunnan puoleen edelleen kaikissa jalostukseen liittyvissä asioissa, mutta jalostustoimikunta ei enää ota käsiteltäväksi varsinaisia jalostuskyselyitä yhdistelmistä. Päätös tehtiin jalostustoimikunnan ja hallituksen kokouksessa 25.2.2017.

      Jalostustoimikunta neuvoo ja ohjaa kasvattajia ja uroksenomistajia, kuten tähänkin saakka, mutta varsinaisista jalostuskyselyistä on luovuttu. Nykypäivänä tiedonsaanti on helpottunut ja monipuolistunut ja kasvattajilla ja uroksenomistajilla on mahdollista käyttää samoja työkaluja ja tietolähteitä kuin jalostustoimikunnalla, kuten esimerkiksi Suomen Kennelliiton KoiraNet, Ruotsin Kennelliiton Hunddata, Norjan Kennelliiton MyDog, kansainväliset tietokannat, eri rotuyhdistysten tietokannat, jne.

      Jalostustoimikunta noudattaa neuvoissaan, ohjeissaan ja toimissaan voimassa olevaa eläinsuojelulakia ja eläinsuojeluasetusta, Euroopan Neuvoston lemmikkieläinten jalostusta koskevaa päätöslauselmaa soveltuvin osin sekä Kennelliiton yleistä jalostuksen tavoiteohjelmaa ja jalostusstrategiaa. Jalostustoimikunta toimii rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) ja PEVISA-ohjelman mukaisesti.

      Jalostustoimikunnan tehtävänä on tiedottaa ja neuvoa, kerätä ja hyödyntää tietoa, seurata rodun tilaa eri ominaisuuksissa sekä kartoittaa ja vastustaa perinnöllisiä sairauksia. Jalostustoimikunta laatii tavoite- ja toimintaohjelmia ja huolehtii yhteydenpidosta jalostustoimikunnan ja muiden rodun harrastajien, esimerkiksi ulkomaisten rodun yhdistysten, välillä (IFEZ). Jalostustoimikunnan tehtävänä on turvata suunnitelmallisesti rodun jalostuksellinen tulevaisuus.


      23.10.2017

      Uusi jalostuksen tavoiteohjelma vuosille 2019-2021 on julkaistu. Uusi JTO on luettavissa tästä.


      26.02.2016

      Jalostustoimikunnan sähköpostiosoite muuttuu 30.4.2017. Uusi sähköpostiosoite on eurasier.jalostustoimikunta(at)gmail.com. Osoite on voimassa heti ja ensisijaisesti toivomme sähköpostiliikennettä uuteen osoitteeseen.


      16.07.2014

      Jalostustoimikunta on saanut uutta tietoa rodussamme esiin tulleesta glaukoomasta: olisi erittäin suositeltavaa, että kasvattajat tekisivät virallisen urostiedustelun jalostustoimikunnalle ennen astutusta (kaksi kuukautta aikaisemmin).


      01.04.2014

      Jalostussuosituksiin on tehty tarkennuksia, jotka koskevat 01.04.2014 ja sen jälkeen astutettuja pentueita. Lue lisää »


      IFEZ puheenjohtajuus

      Suomen Eurasier Kerholla on IFEZ puheenjohtajuus vuosina 2014-2015.


      Tuomarikoulutus

      Haluatko osallistua eurasierisi kanssa tuomarikoulutukseen? Lue lisää »


      Valiokuva vuosikirjaan

      Saavuttiko koirasi tänä vuonna valion arvon? Onnittelut! Nyt olisi hyvä hetki ottaa poseerauskuva tulevaa vuosikirjaa varten. Lähetä kuva osoitteella: vuosikirja@eurasierkerho.fi